Rufus on taas kipeä

Rufuksella on ollut jo pitkään semmoista perus nirsoilua mitä nyt nirsoilla kissoilla yleensä on ja sitähän Rufus on aina ollut. Tässä lähiviikkoina kuitenkin nirsoilu on mennyt ihan äärettömyyksiin ja oli päiviä kun Rufus saattoi syödä päivän aikana raksuja vain 20 grammaa. Ollaan mietitty monta kertaa, että onkohan Ruffen hampaissa jotain vikaa ettei pysty syömään kunnolla, kun märät raksut meni paremmin alas kuin kuivat ja märkäruuasta lipitettiin kastikkeet. Lisäksi Ruffe myös syö hassusti vain toista puolta käyttäen. Lääkäriin päätin ottaa yhteyttä siinä vaiheessa kun kananmunan keltuainenkaan ei maistunut eikä edes jauheliha. Välillä käytiin ostamassa Ruffen ikiherkkua feline porta 21 kanapurkkeja ripulin uhalla ja ne upposi, ihan kaikki joten tilanne ei vaikuttanut oikeasti miltään muulta kuin Nirsoilulta. Kissa oli ihan normaali muuten leikkii ja huutaa ruokaa, mutta ei tahdo syödä.

Reppana nukutuksessa

Keskiviikkona kuitenkin mentiin lääkäriin. Lääkäri hiukan ihmetteli miten voi muka olla syömätön mutta ei laihdu. Rufus painoi melkein seitsemän kiloa joka taitaa olla enemmän kuin ikinä. Mielestäni kuitenkin jotain oli vialla, mutta ei kuitenkaan hampaissa. Hammaskiveä tietysti oli jonkun verran, mutta ei niin paljoa, että se pitäisi poistaa. Lääkäri kysyi haluanko ottaa verikokeet ja tietysti halusin, vaikka tiesin millainen hullunmylly siitä tulee, kun neulan ottaa esiin Rufuksen edessä.

Ihan vintti pimeänä

Hoitaja tuli huoneeseen peiton ja neulojen kanssa valmiina ottamaan verta. Ei ei ei sanoi Rufus ja yritti monta kertaa räpiköidä pois pöydältä. Kokeiltiin jos rauhoittuisi kun naaman päälle laittaa kopan joka peittää silmät. Ei. Kiroilua. Joten päätettiin, että lääkäri saa antaa rauhoituksen, koska eihän tosta nyt olisi mitään tullut ilman. Sen mä kyllä jo tiesinkin. Niskanahkasta kiinni ja äkkiä piikki peppuun. Tilanne oli hetkessä ohitse, vaikka karvat ehtikin pöllytä ja huutoa kuului. Rufus pinkaisi äkkiä pöydän alle, kun päästin irti ja sai sielä nukahtaa rauhassa itsekseen. Voi tuota mun poikaa. Edistystä oli kuitenkin se, että lääkäri sai koskea tätä episodia ennen ja tutkia hampaat ilman minkäänlaista vihaisuutta. Odoteltiin tuloksia 10minuuttia ja olin ihan varma, että kyseessä on pelkkä nirsoilu.

Lääkäri tuli huoneeseen ja kertoi Rufuksella olevan haimatulehdus. Palvelija alkoi heti itkemään, vaikka eihän tuo nyt niin vakavaa taida olla ja kyllä sen kanssa elää, mutta kun tässä on jo astma ja suolistovaivat. Ruoka pitää muuttaa heti vähärasvaisempaan. Apua mitä Rufuksen maha sanoo? Kysymyksiä pyöri päässä, mutta en tainnut saada mitään fiksua suusta ulos. Lääkäri kertoi, että nyt ruokavaihtoehtona täytyy kokeilla Royal Caninin sensitive raksuja, koska niissä 9% vähemmän rasvaa kuin nykyisissä ja haimatulehdusta hoidetaan ruualla. Märkäruoka sai pysyä samana. Lääkkeiksi Rufus sai kipulääkettä, antibioottia 2viikon kuurin, pahoinvointilääkettä ja ruokahalua stimuloivaa lääkettä.

Kotona oltiin koko ilta kieli pihalla ja silmät lautasina

Kotona Rufus oli ihan pöhnässä ja on ollut vähän edelleen semmoinen outo rakkaudenhaluinen ja kehräävä kissa. Liekkö sitten huono vai tosi hyvä juttu, en oikein osaa sanoa. Raksuja söi keskiviikkona ja torstaina todella hyvin, mutta tänään ei ollenkaan. Onneksi märkäruokaa on mennyt mikä ennen oli pahaa, mutta nyt hyvää? Kumma juttu, mutta onneksi syö edes jotakin. Toivottavasti raksutkin alkaisi taas maistumaan uudelleen. En tajua miten voi kahdessa päivässä muuttua niin, että ensin syö 20grammaa sekunnissa ja seuraavaksi ei edes maista. Maha on pysynyt hyvänä, onneksi.

Eilen kehrättiin ja rakastettiin ihan ihmeellisissä asennoissa ja jopa kainalossa, missä Rufus ei ole ikinä

Nyt kuitenkin ihmetellään vointia ja toivotaan, että ruoka alkaa maistumaan. En tiedä mistä haimatulehdus tulee, mutta taitaa liittyä suolistovaivoihin. Enkä tiedä mistä tuon edes huomaa, koska yleensä kissa oksentaa, mutta meillä ei oksentanut. Meillä ei vain syö, mutta ei Ruffe ole ikinä kova syömään. Entäs jos tämä uusii? Mistä tiedän milloin ja pitääkö joka kerta kun Ruffe nirsoilee viedä lääkäriin? Hirmuisen vaikeita juttuja, mutta kolmen viikon päästä kontrolliin ottamaan uudet verikokeet. Toivotaan nyt kovasti, että antibiootti puree ja arvot laskee. Semmoista meillä.