keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Uuden hihnan tesmailua

Käytiin tänään miekkosen kanssa Wuffissa ostamassa sieltä koirien jälkiliina, jota Myrskyn ja Viiman emäntäkin kehui pari postausta taakse päin. Oli muuten tosi hyvä ostos, kiitos vinkistä!

Mentiin Rufuksen kanssa semmoiselle aukiolle jossa ei ollut oikein mitään, mutta Rufus tykkäsi, kun sai vapaasti liikuskella minne lystäsi. Ruohoa maisteltiin, onnen loikat juoksenneltiin ja ihmeteltiin myös paria hauvaa, jotka typerästi räksytti. Rufus on aina niin cool, kun koira tulee vastaan. Jos koira räksyttää niin Ruffe vain katsoo koiraan ja lähtee pois. Terve menoa vaan räksyttäjät! Välillä tosin Ruffe tahtoisi kovasti mennä moikkaamaan, mutta joillain koiran omistajilla on semmoinen käsitys, että jokainen kissa antaa tassusta. Tämäpäs ei annakkaan, nenäpusun korkeintaan.

Joskus junassa hiukan kismitti, kun eräs vanhempi rouva sanoi minulle, että ''Kannattaisiko teidän laittaa se koppa toisin päin, ettei kissa pysty antamaan koiralle tassusta''. Istuttiin siis neljän paikoilla ja vastapäätä oli jonkun toisen henkilön kaksi koiraa. Totesin siihen vain, että ''Anteeksi, mutta tämä kissa lähtee kopasta pois''. Laitettiin Ruffe meidän väliin ja ilman mitään kiinnostusta koiriin alkoi Rufus nukkumaan. Siinä oli mummolla ihmettelemistä.

Mutta nyt niitä ulkoilu kuvia ja arvatkaas viimenen kuva on varmaan parhain valokuva minkä oon ikinä kuvannut!

Aluksi jäätiin savipetiin
Mmm ihanaa heinää
Hihna pysyi löysällä koko ajan
Äiti ota nyt niitä kuvia
Onko tässä kukan kanssa hyvä?
Isin rapsut on parhaita ♥
Hetkonen.. Mites täältä pääsee alas?
En suostu vielä lähtemään
Mikäs sielä meni?
Kunigas Rufus kaikki mitä valo koskettaa on kuningaskuntaasi
Kun lähdettiin kotiin päin Ruffe alkoi naukumaan ihan järjettömästi ja päätin, että pidetään levähdys tauko jos pojalla olisi vaikka väsy. Rufus otti siinä sitten pissa-asennon ja merkkasi reviirinsä. Nauratti vähän jälkeen päin, kun Rufus selvästi ilmoitti, että nyt on pysähdyttävä tai muuten tulee housuun.

Näin nätisti Ruffe kävelee kotiin!
Harmi etten saanut laukka-askelia videolle :(

perjantai 22. toukokuuta 2015

Uusi kissakamu

Tänään oli ihana ilma ja ajattelin ottaa kissan kainaloon ja viedä sen ulos. Ruffe ei meinannut aluksi innostua, kun oli aika kova tuuli. Onneksi sentään tuuli etelästä ja tuuli oli lämmin eikä ollenkaan vilpoinen. Pihalla nähtiin ensin yksi lapsi, joka ihasteli Rufusta paljon. Rufus sai rapsutuksia ja silityksiä ihanalta pikku tytöltä. Ei kauaakaan mennyt, kun pihalle tuli kaksi muuta tyttölapsosta, jotka myöskin ihastelivat Rufusta. Heidän äiti kertoi minulle, että he ovat ottaneet ihan pari päivää sitten kissanpennun. Siinä, kun jutusteltiin niin lasten äiti päätti tuoda pikkupennun myös ensimmäiselle ulkoilureissulle ja voikun se oli niin söpö!! Rufus ihmetteli vähän pienokaista, muttei antanut tassusta. Hiukan siinä sähistiin ja mouruttiin, muttei sen vakavampaa. Tuliskohan näistä kahdesta joskus ystävät?

Pihalla on aina tosi kivaa ja varsinkin sillon, kun tapaa uusia kivoja ihmisiä ja kissoja. Lapsiltakin sain ison kukkakimpun voikukkia. Rufus on muuten niin jännä, kun se ei säiky yhtään mitään. Lapset siinä sen ympärillä juoksi, huusi ja välillä kävi rapsuttamassa niin tämä poika vaan ottaa lungisti aurinkoa ja nauttii elämästä. On tää meidän poika kyllä niin mainio katti ♥

Kattokaa nyt tätä lutumutumussukkaa ♥♥♥
Ruffe oli herrasmies ja jättäytyi välillä kauemmaksi katselemaan
Hei anna kun mä vähän haistan sua
Häntä pystyssä Ruffea karkuun
Nurmikossa on hyvä piilopaikka
Taisin tehdä vaikutuksen, kun sain näin paljon kukkia ;---)
 Ei muuten auttanut yhtään mun pentukuumetta tän söpöliinin rapsuttelu..

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Ulkoilua Espoossa

Käytiin viime viikon perjantaina ulkoilemassa Ruffen ja Cocon kanssa. Espoossa oli ihan hyvä ilma, aika lämmintä eikä tuullutkaan hirveästi, joten ulkoilukeli oli mitä mainioin. Coco oli tästä hiukan eri mieltä kuten aina, eikä suostunut liikkumaan ollenkaan pihalla. No onneksi sentään Ruffe tutki Coconkin puolesta koko pihan läpi. Rufus tapasi myös lapsia, jotka kysyivät saako kisua silittää. Eräs pikku tyttö rakastui Ruffeen ihan hirveästi ja antoi tälle haleja ja pusuja. Ruffe oli niin kiltisti lapsen lähellä ettei emo voinut olla kuin ylpeä. Rufus antoi tytölle jopa nenäpusuja, eli koski nenällään tytön nenää. Ihana poika!! Espoossa oli myös ihanan vihreää nurmikkoa, ei täällä tuommoista näy. Muutenkin tämä piha-alue on paljon nätimpi kuin meillä täällä Tampereella..

Rufus nautiskelee pitkästä aikaa ulkona
Coco jäi mielummin isin hoiviin
Rufus pääsi maistelemaan kevään ensimmäisiä heiniä
En vieläkään käsitä miten Ruffe on muuttunut tästä näin paljon
Cocosta lähti muuten aika paljon karvaa ton ulkoilureissun aikana.. Stressipöllytys
Kannolta oli hyvä tutkia pihamaan menoja
Joo'o toisella pihalla taitaa olla talkoot ja sielä tuoksuu makkara
Rufus sai kivellä pusut lapsilta
Katajatkin tuoksuvat niin hyvälle (jos ne nyt edes oli katajia..)
Hui kun pelottaa, onneksi on isi ♥

tiistai 19. toukokuuta 2015

Kissablogissa koiria, apua!

Käytiin torstaina katsomassa kaverini ihanaa hauvelia nimeltä Kida. Kida on sekarotuinen seitsemän kuukautinen pieni höpönassu, joka ei osaa haukkua. Olin hirmuisen innoissani tästä tapaamisesta, koska olin nähnyt Kidan jo aiemmin vappuna ja Kida valloitti tämän eläinrakkaan höppänän sydämen. Tällä kertaa mieskin oli mukana katsomassa tätä höpönassua, mutta arvatkaapas mitä tapahtui, kun pimpotin ovikelloa ja ovi aukesi.. Ensinnäkin kuulin, että joku haukahti. Hämmennyin, koska Kida ei hauku. Toiseksi vastaan ei kipittänytkään pelkkä Kida vaan myös hirmuisen pieni energiapallo nimeltä Koda. Taisi pientä sekoamista olla ilmassa, kun vastaan köpötti yhdeksän viikkoinen pieni koiravauva joka oli niin pieni ja ihana. Tietysti Kidakin oli paikalla, mutta huomion keskipisteenä oli nyt kyllä tämä uusi pieni veijari.

Mulla nousi kyllä nyt heti hauvakuume, kun pääsi katsomaan tommosia söpöjä karvaturreja. Harmi, ettei koiran hankinta ole vielä ajankohtaista.. Mutta ehkä vielä joskus vuosien päästä! Onko muilla kissabloggareilla haaveita hauvelista vai ollaanko sitä pelkkiä kissaihmisiä? Mä tahtoisin joskus koiran, mutta vasta sitten, kun on isompi asunto ja oma piha. Oli kyllä ihanaa olla katsomassa hauveleita, onhan ne semmosia ihme hösöttäjiä toisin kuin nämä kissimirrit.

Mua vähän harmittaa, etten osannut kuvata Kodaa ollenkaan ja kuvat ylivalottui. Sitä, kun on tottunut kuvaamaan tommosia naamiokissoja niin menee ihan plasmat sekasin, kun kuvattavalla onkin ihan valkonen naama. Noh, onneksi Kidan kuvat onnistui! Muutenkin oli tosi vaikeaa kuvata, kun näillä menojalkaa vipatti siihen malliin ettei kumpikaan meinannut pysyä aloillaan.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kotona ollaan!

Huh, olipas reissu! Saavuttiin tänään kotiin ja emo äsken kommentoi ja luki teidän kaikkien postauksia. Niitä oli kuulemma aika paljon, niin paljon ettei meinannut kirjottaa mun puolesta tänne meidän blogin puolelle ollenkaan. Kamala emo. Onneksi nyt kuitenkin pääsin tänne kertomaan, mitä me Cocon kanssa oikein puuhailtiin.

Torstaina lähdettiin reissuun, ekaksi mentiin käymään Tampereen mummolassa. Palvelijat siellä jotain söi, kerjäsin ihan kauheesti mutten saanut mitään, hö. Cocoa pelotti aluksi aika paljon ja just, kun se alkoi rentoutumaan lähettiin taas autolla matkaan. Matka sujui hyvin, ei tarvinnut komentaa kuskeja ollenkaan. Mä sain olla isin ja emon välissä turvavyövaljaissa ja Coco oli sit paniikissa jalkopäässä. Ei mahuttu koppeihin, kun ne oli niin isot, mut tolleen matkustaminen oli sitäkin hauskempaa.  Kohta me oltiinkin jo Espoon päässä ja siellä Cocoa taas pelotti kauheesti. Coco hengaili ensimmäiset tunnit sohvan takana piilossa, aika tylsä tyyppi sanon minä. Sit palvelijat heilutti herkkupussia ja Coco tuli sieltä pois, onneks oli herkkuja ne on nimittäin niin hyviä.

Tässä oli hyvä paikka aina aamuvinkua vanhemmat hereille
Päiväpeiton päällä oli mukavaa ottaa päivätorkut, kun vanhemmat rillutteli häissä tai siis isi
Meidän ihmiset vähän mietiskeli miten ne hoitaa ton ruokintapuolen ja ne päätti ostaa semmosia lihapullia. Ne pullat oli mun mielestä tosi hyviä, mut Coco ei suostunu syömään. Ihmiset olikin varautunu Cocon nirsoiluun ja ne oli ostanu kans possun sydäntä. Possun sydämen lisäks Cocolle piti murentaa herkkuja sekaan, ihme diiva.. Mä onneks oon niin aikuinen, että syön ruuat mukisematta, ne pullat oli hyviä, PISTE. Ne lihapullat oli siis jotain kissoille tarkoitettuja oliko se merkki nyt joku mush barf tai semmonen.

Ihania hyviä lihapullia noms
Coco on kova poika posettamaan, ei oo mun juttu
Cocon kanssa aina katseltiin ikkunasta tirppoja, kuvassa Coco
Me oltiin Espoossa tosi kiltisti, eikä raavittu tai ripuloitu. Se oli nimittäin emon isän pelko, että raavitaan kaikki tavarat ja ripuloidaan pitkin poikin. Sillä on selkeestä jääny traumat siitä giardia hommasta ja Cocon pentuvilkkaudesta.. Onneksi se sit sano, et osataan nykyään käyttäytyä ja saadaan mennä uudestaankin. Cocolla kyllä meni tänään vähän vatsa sekasin, kun se idiootti söi siellä semmosia kuivatettuja heiniä, onko vähän tyhmä. Mä söin pelkkää oikeeta ruokaa, ettei varmastikkaan käyny vahinkoa, mut toi Coco on vähän tyhmempää sorttia.

Tyhmyri syömässä heinää.. Coco hyppäsi tonne aivan ite, aatelkaapa sitä. Ottanu meikästä mallia ja oppinu tavoille!
Mitäs muuta, ainakin me saatiin extra paljon ruokaa, ralliteltiin, painittiin, nukuttiin eikä pidetty yöllä koko taloa hereillä eli siis oltiin hiljaa. Käytiin perjantaina myös pihalla, mutta niistä tulee kuulemma ihan oma postaus ja ihmiset kävi kans torstaina kattomassa jotain k-o-i-r-i-a ja meinaa kirjottaa niistäkin oman postauksen. Siis ajatelkaa K-O-I-R-I-A meidän blogissa, ollaan nyt vähän vihasia HMH.

Cocoo nyt pyllypesulle
Cocoa vähän hävetti ne ripulihommat, matollekkin oli vähän eksynyt..
Tää lakanapeti oli paras ikinä, harmi ettei se kauaa ollut tommonen
Tänään me sit tultiin junalla takas kotiin. Mä sain olla penkeillä, mut Coco sit oli kopassa. Siellä vaunussa oli muitakin eläimiä, mut ne oli tosi kaukana enkä päässy tutustumaan niihin. Matkailu oli kivaa, mut kotona on kyllä kaikista ihaninta.

Coco nössykkä ei uskaltanu tulla kopasta ulos
Tässä mä kattelen ikkunasta ulos
Tässä mä oon isin ja emon välissä
Loppujen lopuksi oli ihanaa, kun sai omat penkit. Ei ollut ahdasta!
Terkuin Rufus