Pitkästä aikaa kidutuskammiossa

Pari viikkoa taaksepäin piti käydä apteekissa ostamassa pojille matolääkettä, koska viime kerrasta taitaa olla jo se pari vuotta. Mehän ei olla madotettu masujen takia poikia pitkään aikaan (lääkärinmääräys), mutta nyt kun ollaan oltu jo vuoden päivät aika hyvällä masumallilla niin ajattelin, että olisi hyvä aika madottaa ja rokottaa poitsut. Matolääkkeeksi valitsimme Drontal -nimisen lääkkeen, kun ei todellakaan haluta enää Axiluria antaa. Drontal oli mielestäni parempi vaihtoehto, koska sitä annetaan vain yhtenä päivänä toisin kuin Axiluria pitää antaa kolme päivää putkeen. Rufuksen masu ei sanonut mitään lääkkeestä, mutta Cocolle taisi tapahtua pienet villapöksyäksidentit. Onneksi meillä on aina Inupektia kaapissa, niin vahinko jäi vain siihen yhteen.

''Sanoiko joku rokotus???''

''Coco hei ota ihan iisisti ei oo mitää hätää''

Viime viikon torstaina meillä oli sitten rokotusaika. Laitoin kopat jo valmiiksi olkkariin maanantaina, ettei Cocoa pelottaisi niin paljoa sitten kun oli lähdön aika. Cocoa ei aluksi pelottanut kopat ollenkaan se jopa kävi makoilemassa molemmissa ihan rentona kunnes tuli torstai.. En ymmärrä miten kissat tietää, ei tehty mitään erilaista kuin minään muunakaan päivänä, mutta silti Coco meni sen yleisempiin piilopaikkoihin piiloon. Cocolla on kaksi piilopaikkaa joihin se menee aina kun alkaa ahdistamaan. Toinen niistä sijaitsee keittiössä ja se on jakkara ja toinen olkkarissa oleva sohvapöytä. Niiden molempien alle on aina pakko päästä, vaikka eihän nuo nyt mitään maailman mahtavampia piiloja olekaan.. Taas meitä muuten vähän nauratti poikien luonne-erot, kun Rufus meni koppaan häntäpystyssä ja naukaisi innosta (luuli varmaan että lähdetään mökille) ja Coco taas rääkyi sylissä kauhistuneena kun lähestyin koppaa. 

''Meinaako ne viiä meiät jonnekkin noissa kopissa?''

Kopat odottamassa matkustajia

Automatka sujui hyvin, mitä nyt Coco päästi parit naukaisut, mutta muuten oltiin mallikkaasti. Lääkärissä minua itseäni alkoi jo ahdistaa, että mitenhän Rufus käyttäytyy. Rufushan on siis ihan hullu lääkärissä eikä sitä tunnistaisi samaksi kissaksi ollenkaan. Odotushuoneessa Rufus pysyi kopassa aivan hiljaa eikä vaikuttanut ollenkaan ahdistuneelta, kun taas Cocoa pelotti tosi paljon. Pelko taisi onneksi olla vaan hyväksi sillä Coco ei tajunnut ollenkaan kun rokotuspiikki laitettiin niskaan. Kaikki oli Cocon osalta kunnossa eikä tullut mistään mitään sanomista. Illalla kyllä rokotus oli taas sekoittanut vähän vatsaa, mutta ei onneksi pahasti ja Inupektilla se jäi vaan siihen yhteen.

Ruffe veteli ennen lähtöä tyytyväisenä ruohoa omalla ruohonsyönti -paikalla

''Siis lähetäänkö jo mökille?''

Kun Rufuksen vuoro koitti kysyi lääkäri, että onkos tämä se hullu riiviö johon vastasin että no kyllähän se on juurikin hän. Ruffe nostettiin pöydälle ja silloin Ruffe alkoi jo murisemaan, mutta mitä ihmettä mitään muuta ei tapahtunut kuin vaan murina. Ruffe antoi piikin jälkeen kiltisti tutkia sydämen sykkeet ja hampaat ilman mitään raivopäistä kohtausta. Olin aika ällikällä lyöty, meidän riiviö olikin kiltti! Varmaankin silloin kun Ruffe sai niitä raivokohtauksia oli se käynyt niin useasti lääkärissä pienen aikavälin aikana joten silloin otti pattiin ihan tajuttomasti. Nyt kun meillä on ollut piikityksistä jo parin vuoden tauko on Rufus selkeästi rennompi kissa lääkärissäkin, vaikka vähän muristiin. Olen niin onnellinen, että Rufusta ei ota enää niin paljoa pattiin ja uskallettiin käydä rokotuksilla. Nyt ne onkin sitten kolme vuotta voimassa. Ihanaa!

Cocon hirmuisen hyvä piilo numero 1. En näe kissaa näetkö sinä? :')

Ja piilo numero 2. Ei vieläkään näy kissaa, missähän se mahtaa olla...

''Et muuten varmana vie mua minnekkään täältä!!''

Kevään ekat parvekkeilut

Tein eilen kotona kunnon suursiivouksen ja pitkästä aikaa imuroin jokaisella saakelin suulakkeella mitä nyt imurin mukana tuli. Pyyhin myös pölyjä semmoisista paikoista mistä niitä tuskin olen ikinä pyyhkinyt ja kiillotin kaikki kaappien ovat ja semmoset. Tuli hiki! No tänään ajattelin, että voisin imuroida myös parvekkeen, kun se on siivottu viimeksi ties milloin ja keväällä siellä vietetään aikaa enemmän kuin talvella. Siivouksen jälkeen, kun parvekkeella ei enää ollut montaa kissankarvaa päästin pojat sinne hengailemaan ja ihmettelemään. Meillä ei ihan hirveästi ole tuo parvekkeen ovi ollut vielä auki, kun meille paistaa se ensimmäinen aurinko vain aamuisin eikä tuonne tule laseista huolimatta kunnon hellettä oikein ikinä päiväsaikaan.

Poikien parvekkeella ollessa ajattelin räpsäyttää heistä myös pari kuvaa, kun tänään ilma on ollut oikein ihana ja keväinen pientä tuulta lukuun ottamatta. Coco ja Ruffe on parvekkeella ihan erillaisia. Cocolla tuntuu kokoajan olevan silmät suurena ihmetyksestä ja maailman menosta, kun taas Rufus nauttii mielummin silmät kiinni. Ruffea kiinnostaa paljon enemmän torkut kuin tutkimukset. Olisi silti hauskaa jos joskus Ruffe olisi yhtä pöllähtäneen näköinen kuin Coco. Hienoja kuvia sain ihmeissään olevasta Cocosta ja Ruffesta saatiin se perus naaaatiskelu -ilme ikuistettua taas kerran ♥

Joko se kesä kohta jo tulisi?

Insta-kuukausi helmikuu

Viime kuussa meillä oli kivoja tietsikkapäiviä ja tsekkailtiin yhdessä mamin kanssa kaikkien kivojen kavereiden blogeja eli teidän. Yhtenä päivänä mä pääsin tommoseen vankilaan joka oli maailman paras juttu, mut nyt se vankila on ihan jossain muualla? Tykkäsin siinä kyllä hengailla ihan koko päivän. Saisi mami ottaa vankilan taas esiin.. Sitä oli kiva myös purra.

Mami teki mulle kanssa tämmösen kivan sohvapedin jossa mä otin kahden tunnin päikkärit. Aamuisin meillä on sit aina aurinkoläiskiä sohvalla ja niissä on kans kiva olla. Ruffe on kuulemma mamin mielestä ollu vähän riiviö ja toi onkin sen riiviöilme. Aamuisin kuuluu mourunaa ja palvelijoita kiukuttaa kun ei saa muka nukkua pitkään, mut eihän sille mitään voi jos tulee nälkä. Vikassa kuvassa me ollaan just alkamassa yöunille, tolleen me mennään joka ilta Ruffen kanssa. Näytänkö mä isolle vai onko isoveikasta tullu pieni? 

Me osataan Ruffen kanssa aika hyvin semmosia söpöjä ilmeitä kuten huomaatte, mut vaikka ollaankin aina maailman söpöimpiä ei silti tuu koko aikaa herkkuja mikä on aika väärin. Tosin toi yks kuva Ruffesta missä sillä on noi isot safiirisilmät niin se oli omistettu Nupulle, Ruffe käski huikata vielä kurinapussuset tähän väliin. Sitten tiettekö mami vei Ruffen yks ilta pesulle ja laitto sille tommosen naurettavan kylpytakin. Vähänkö mua huvitti, kun oli se sen verran nolo. Mut kuulemma jos ei käytä kylpytakkia Ruffe nuolee itteensä koko yön ja oksentaa ainakin sata karvapalloo. Sit yks päivä mulle kävi vähän nolosti ku mun töppöset jäi ihan vinoon. En mä oikeen itekkään tiiä miten ne tolleen mut mamin oli heti pakko ottaa kuva ku oli muka niin hauskaa joopajoo...

Sit me ollaan tietty hengailtu meidän puussa ja mulla onkin tapana aina tutkia tuolta maailmaa tolleen tassut roikkuen. Ja koska oon aina ekana puussa joutuu Ruffe menemään tohon alempaan petiin tai sit tonne lelukoloon. En kyl tajua mikä ihme sille tuli, kun se tonne lelukoloon meni ja vielä viihty ainakin puoli tuntia. Ihan ihme tyyppi ei se oo ikinä tuolla ollu. Mulla on kans tapana raapia tota puuta tolleen tuolta pedistä vähän niinku väärinpäin, mut tyylinsä kullakin ja mun on paras! Kivaa perjantaita ja viikonlopun alkua kaikille. Me aateltiin ottaa ihan super rennosti kuten aina.

♥:llä Coco

Pari videota

Iltaisin Ruffelle annetaan astmapiipusta henkoset mikä onkin Cocon mielestä kivaa, jos korkki jätetään jonnekkin lattialle. Eilen Coco innostui astmapiipun korkista ihan hirmuisasti ja sain siitä otettua huonolaatuista videota. Oli kivaa kun sain Cocon leikkimis naukumiset nauhalle ja loppuun vielä läähätykset joiden takia käytiin joskus sydänultrassa. Coco tykkää myös kantaa korkkia suussa ja heitellä pitkin poikin, mutta eilen en saanut siitä todistusaineistoa. Hirmuisen hauskaa pojalla ainakin oli ja Ruffekin innostui vaikkakin vain hetkeksi ottamaan Cocoa kiinni.

Olen yrittänyt opettaa Ruffelle myös yhtä uutta temppua nimeltä ''hyppää'' jossa Rufuksen on hypättävä niin että tassut irtoutuvat maasta. Välillä Rufusta ei kiinnostaisi yhtään ponnistaa vaan herra yrittää huijata nousemalla pelkille takatassuille. Hienosti kuitenkin poika on oppinut jo temppua ja tässä on myös siitä materiaalia, koska Tiude oli semmoista pyytänyt kun kyselin toivepostauksia!

Olikos videot pitkästä aikaa kivoja?