Uusi iso peti

Tällä viikolla kävi ihan kummia. Emo tuli kotiin töihin -paikasta tiistaina ja alkoi tekemään jotain outoa nukkupaikassa. Ensin emo otti niiden pedistä pois ne pehmoiset jutut millä ihmiset nukkuu. Sen jälkeen mama raahasi niiden pedin keittiöön, mikä oli minusta jo aika outoa.. Mutta eihän noista ihmisistä ota selkoa. Nukkupaikassa kaikui aika paljon kun sielä miukui ja oli myös ihan tylsää, kun ei saanut makoilla isossa pedissä. Onneksi peti oli sit hyvä kiipeilyalusta keittiössä ja sitä sai jopa raapia. Yleensä ei saada raapia mitään, mikä on ihan tyhmää. Paitsi tietysti puuta, mutta ei se ole yhtä kiva kuin sohva tai matto tai sänky..

''Täs on hyvä hengailla''

''Vähänkö jännää''

''Tässä voi roikotella tassua mukavasti''

''Kattokaa ny!''

''Pääsisinköhän hyppäämään tonne kattoon..''

''No okei mami en ees yritä''

Pörröinen villipeto!

''Minnehän se sänky oikeen katos''

''Ruffe tää taitaa olla se sänky''

''Dippadappaduu''

''älä kato kameraan äälä kato kameraan''

''Eläpä luule''

''NOUP!''

''SIIS ETTÄ SÄNKY LÄHTEE POIS??''

''Sit ei auta muu kuin maata tässä''

Joskus ennen iltapalaa meidät teljettiin vessaan. Törkeää!! Ja kuultiin, kuinka jotkut tulivat meille. Monta kertaa ihmisiä ramppasi edes takas ja minua vähän pelotti. Onneksi pysyivät poissa vessasta. Sitten kun päästiin pois alkoivat emo ja isi hääräämään joillain uusilla jutuilla, lisäksi se keittiön uusi kiipeilypeti oli kadonnut. Kummaa tosi kummaa.. Mutta sitten tilanne alkoi selvetä. Se oli jokin korkea ja pehmeä ja ISO. Täydellistä! Meille ihan oma iso peti, kyllä me muuten tykätään ja nukutaan siinä joka yö. Ihmiset saisivat tehdä vähän enemmän tilaa meidän uuteen petiin tai mennä vaikka muualle, koska meidän. Onneksi mahdutaan kaikki nukkumaan siinä nyt hyvin, edellisen kanssa meinasi vähän tulla ongelmia ja sen takia piti aina välillä puraista varpaista. Nyt ei ole tarvinnut ollenkaan purra eikä mennä lattialle tilan loppuessa, koska ihana iso uusi peti ♥

''Mä tykkään olla tässä taljalla kun peti on kiinni -asennossa''

''Ruffe saa sit tyytyä tohon vieruspaikkaan''

''Emo käski sanoo et meidän uus peti on tosi korkee''

''Niin korkee et täältä näkee tosi kauas''

''Täällä korkeella on niin pelottavaa, et pitää sulautua tähän taljaan paremmin''

''Ja se sängyn korkeus oli joku 80cm ja hyvin päästään hyppäämään ei oo ongelmia!''

''Uudesta pedistä pääsee kans tähän kivalle uudelle töllötasolle''

♥:llä Coco

Insta-kuukausi heinäkuu ja heppoja

Torstaina mulla oli ensimmäinen heppatunti sitten vuosien ja se meni niin hyvin, että ostin itselleni kymmenen kerran kortin heppailuun. En malta odottaa torstai-iltoja, kun pääsee aina heppailemaan uusilla ihanilla koneilla. Tunnin jälkeisenä päivänä en tuntenut oloani mitenkään jumiseksi, mitä nyt beba oli vähän kipeä, mutta ei sekään mitenkään hirmu paljoa. Tänään onkin toinen ääni kellossa, nimittäin eilisen 3tunnin vaelluksen jälkeen, mun jokainen lihas on ihan jumissa ja tuntuu etten pysty liikkumaan mihinkään suuntaan, kun sattuu niin vietävästi. Asiaa ei auta se tieto, että toinen päivä on aina se pahin joten huomenna tuntuu kahta kauheammalta. Jotkut vielä kehtaavat väittää ettei heppailu ole urheilua?? Minä sain vaelluksella hevoseksi ainoan eestinhevosen, kun muut siellä menivät suomenhevosilla. Heppani nimi oli Dani ja Danilla oli ravissa todella kova tempo ja laukassa tuntui, että lennän taivaan tuuliin. Onneksi kuitenkin selässä pysyttiin. Oli kyllä kivaa, mutta issikkavaellukset on ehkä enemmän mun juttu. Hepoilla voi sit mennä mielummin niillä tunneilla.

Mun uljas ratsu veti ihan läskiksi kuvatessa

Cocolle ja Ruffelle ei kuulu sen ihmeempiä, mutta painimista on ollut taas havaittavissa ilmojen viilennettyä, mikä on tietenkin kiva juttu. Kesät kun tuntuu näillä menevän vaan nukkumiseen. Aamulla oli taas semmoiset painit, että harmi kun ei ollut kameraa lähettyvillä. Olisi tullut varmasti hauskaa materiaalia!

Tuliaiset

Meillähän tosiaan kävi vieraita viime viikon perjantaina kuten varmasti tiedätte ja me saatiin blogistanian kuulut lelut meidän kissoja viihdyttämään. Kyllä kuulkaas riemu raikasi maanantaina, kun miäspalvelijalla oli vapaapäivä ja emo pääsi aikaisin töistä. Riehakkaasti pojat uusilla leluilla leikki ja tykkäsivät oikein kovin ja sain kuviakin otettua, kunnes akku loppui salamasta?? Jäi kuvaukset hiukan lyhyeen, mutta näillä kuvilla on nyt mentävä. En ymmärrä miten yksin asuvat ihmiset pystyvät leikittämään ja kuvaamaan kissoja samaan aikaan, minulta se ei ikinä onnistu ja tarvitsen siihen aina assistentin. Tilannetta ei kyllä helpota se, että miäspalvelija pääsee kotiin vasta yleensä yhdeksän jälkeen illalla jolloin minulla taas on jo uni aika joten kuvia ei tule enää otettua. Hankalaa tämä tämmöinen kissojen kuvaaminen, kun assistentti on ihan väärään aikaan siellä töihin -paikassa..

Noi töppöset :DD

Coco väsyi ensin

Mutta Ruffe oli vielä vauhdissa

Sitten sitten, mulla on myös yksi ihana hypetyksen aihe joka nyt ei kyllä liity mitenkään meidän kissoihin, mutta hypetänpä silti. Nimittäin arvatkaas kenellä alkaa tänä syksynä ratsastustunnit, no mulla! Ensi viikon torstaina on ensimmäinen tunti jolloin opettaja vähän tutkailee mihin ryhmään se minut laittaa. Oon kyllä joskus nuoruudessa ratsastanut jopa viiden vuoden ajan, mutta en ole pitkään aikaan ollut tunneilla vaan enemmänkin vain vaelluksilla. Vaelluksista puheen ollen olen menossa myös semmoiselle ensi viikon lauantaina. Ensi viikko onkin heppa viikko ja sen takia mun pitää hakea viikonloppuna Espoosta vähän heppakamoja. JÄNNÄÄ! Kiinnostaako teitä nähdä myös heppoja blogissa?

Itämaiset videolla

Käytiin tänään P&P:n ja Miukumaan ihmisten kanssa katsomassa itämaisia ihanuuksia Elämää ja elämyksiä -blogista. Poikia oli kiva käydä katsomassa nyt kun siellä on uusi ihana pieni pirpana nimeltä Jesse. Ajattelin, että tästä kyläilystä olisi vaihtelun vuoksi mukava tehdä video. Kävivät vieraat meilläkin ennen itämaisten rapsuttelua ja saatiin oikeen tuliaisiakin, mutta niistä lisää seuraavassa postauksessa, kun saan miehen töistä kotiin leikittämään omia poitsuja!

Coco kirmaa

Sain otettua mökillä pienen juoksemis videon Cocosta. Vettä sataa ja kisse kirmaa sisään ettei ihan hirveästi kastu. Harmi ettei Ruffe juossut heti perässä vaikka kaikkeni yritin.

Katastrofi loma

Lähdettiin teiltä salaa keskiviikkoiltana reissuun mökille, koska miehellä oli kuuden päivän vapaat putkeen ja minulla neljän joten miksi ei! Sää oli torstaina mitä mainioin, mutta perjantaina ja lauantaina hiukan sateinen, mutta se ei meitä haitannut. Pääasia oli se että saatiin olla mökillä rentoutumassa. Me kyllä tykätään mökkeilystä ihan hirveästi ja siellä olisikin ihanaa olla vaikka koko kesä. Pojat sai oikeastaan olla koko reissun ajan vapaana pihalla ilman valjaita saatika hihnaa huh, miten uskallettiin no tietysti siten koska luotto omiin katteihin on suuri. Lähdettiin Ruffen kanssa yhtenä päivänä marjoja poimimaan mökkitielle ja Ruffe seurasi nätisti perässä jopa nätimmin kuin hihnassa. Takaisin se piti kyllä kantaa, meinasi lähteä väärälle mökille..

Eilen kyllä säikähdettiin, kun Cocoa ei näkynyt missään. Siinä jo silmät kostui ja mietin vain, että mitähän tässä nyt sitten tekee jos Coco onkin karannut. Hämmentävää tässä kyllä oli se, että jos Cocoa edes kantaa pois mökin pihalta alkaa hirmuinen rimpuilu. Cocoa meinaan pelottaa niin paljon, että olisi aika kummaa, jos se uskaltaisi lähteä pois omin päin. Siinä me sitten Cocoa huudeltiin eikä kissaa näy missään. Sydän palasina huusin ''herkkuja'' eikä mistään kuulunut pienen pientä maukunaa paitsi Ruffe oli tietysti salamannopeana paikalla, mutta ei, me ei nyt etsitty Rufusta vaan Cocoa. Missä pieni vauvelini oikein on? No etsittiin Cocoa ehkä noin 15minuuttia kunnes mies kysyi ''Oletteko nyt ihan varmoja ettei Coco ole sisällä? intin vastaan, että ''kyllä me ollaan ihan varmoja, karannut se on'', kunnes mies vetäisi keittiön sohvan alta laatikon päivänvaloon ja siellähän se Coco tyytyväisenä oli piilossa... Coco oli näköjään mennyt naapurin koirien haukkumista piiloon. Kyllä muuten huokaistiin helpotuksesta ♥

Lisäksi Cocolla meni lauantaina maha sekaisin aamusta ja mikäs sen mukavampaa mökillä alkeellisissa oloissa.. Onneksi meidän mökillä on sentään järvi niin siinä pystyi pestä pyllyn aina puhtaaksi, vaikka Coco piti siitä miljoona kertaa vähemmän kuin suihkussa pesemisestä. Pakko mikä pakko, pylly pitää saada puhtaaksi. Onneksi ripulia ei tullut kuin lauantaina päivällä, kolmelta yöllä ja kymmenen aikoihin sunnuntai aamuna. Annoin Cocolle ruuaksi Rufuksen suolistomärkäruokaa, Inupekt fortea ja Canikur -pastaa. Toivottiin, ettei kotimatkalla sattuisi vahinkoa, mutta sattuihan se ja matkaa oli jäljellä vielä reilu puolituntia.. Pakkohan se oli pysähtyä tien reunaan vähän putsaamaan Cocoa ja koppaa, koska Coco huusi vahingon jälkeen kuin palosireeni pahan olonsa takia ja ymmärtäähän sen. Ei sitä itsekkään haluaisi omassa kakassaan pyöriä. Onneksi meillä oli vettä ja rättejä mukana ja saatiin poika ja koppa siivottua ihan ok hyvin.

Kun kotiin päästiin joutui Coco heti shampoo pesulle. Kotona otettiin kaikki matot pois, vuorattiin sohva lakanoilla, estettiin pääsy makkariin ja trimmattiin Cocon peräkarvoja. Aamulla onneksi ei ollut syntynyt sotkuja. Cocolla oli maha sekaisin myös viime viikonloppuna, mutta se saatiin kondikseen jo sunnuntaina, joten en nyt tiedä mistä tämä johtuu. Liekkö päässyt syömään jotain epämääräistä mökillä, ei voi tietää. Cocolle tämä rentouttava mökkiloma taisi kyllä olla painajainen, mutta ehkä seuraava reissukerta menisi vähän mukavammissa merkeissä!

Tekstiä tuli nyt sen kolmen viikon edestä, kun ei olla oikein postailtu, mutta nyt nauttikaa kuvista!