Kaksiyksi

Meidän äitillä on tänään semmonen syntymispäivä vai mikä se oikeen on, mutta kuitenkin se täytti nyt saman verran mitä me ollaan Ruffen kanssa. Tajuutteko? Eli niinku Ruffe on nyt kaksi ja mä oon yksi eli äiti on kaksiyksi, kai? No jotenkin silleen se kuitenkin meni. Aamulla se häippäs ennen isin töihin-juttuun menoa pihalle makaamaan. En oikeen ymmärtänyt miksi, mutta siellä se makasi ainakin kolme tuntia. Takaisin tullessa se näytti vähän grillimakkaralle ja oli kuulemma tyytyväinen. Ihan outoja noi ihmisten jutut sanonpa vaan..

''Sanoiko joku grillimakkara? Missä?''

Äiti on tänään touhunnut myös keittiössä tehden jotain hyvää mikä tuoksuu aivan juustolle ja näyttää sarvelle tai ainakin pitäisi näyttää sarvelle, mutta en nyt tiiä. Meiän äiti on kova tyttö leipomaan vähän niinkuin mäkin, mut äiti leipoo keittiössä ja ihan eritavalla mitä mä. Mä leivon karvapullaa äiti taas yrittää karvatonta, mutta karvoja niihin kuitenkin aina jossain kohtaa ilmestyy. Sain äsken maistaa sitä juustojuttua oli muuten aika hyvää nam!

''Äiti pliiis anna ees vähän''

Ruffe ei taas saa maistaa tota juustojuttua, koska sillä on maha mennyt huonoksi. Ai miksikö, no siksi kun noi ihmiset yritti pienentää sen lääkeannosta. Tajusivat sitten, että oli huono idea, mutta ehkä se tuosta kohta paranee mahalääkkeiden avulla. Onneks mulla ei oo tommosia vaivoja ja saan syyä noita äitin herkkuja, mutten paljoo vähän vaan. Tänään äitin pitäs hakea kaupasta vähän lisää herkkuja, jotain semmosta jäätälökakkujuttua. Saankohan mäkin maistaa sitä?

Äitin mielestä oon tosi kuvattava ja söpö

Äiti yritti tänään kuvata meitä, mutta ei oikein oltu kuvaus tuulella eikä mua leikittänytkään yhtään. En suostu leikkimään ikinä ellei isi oo kotona, koska leikit on ihan tyhmiä ilman isiä. Tänäänkin isi tulee vasta joskus tosi myöhään illalla milloin pitäis jo nukkua, mut sit mua alkaa kauheesti leikittää ja rallittaa. Äiti ja isi ei oikein tajuu miks leikin vasta sitten, mutta kun mä vaan oon niin ilonen siitä, että isi tulee kotiin. Kyllä mä sit ihan vähän innostuin, kun äiti haki pitkästä aikaa mulle pompulan. Pompulat on mun heikkous ja paperitollot, ne nyt on ihan parhaita leluja!

Kun taas joskus mun ilmeet on vähän tämmösiä

Namnam ihana pompula

Kyllä mä vielä sut katkasen!!

Mikä se oli?

Ruffe sielä vaan jotain metelöi, mutta hyvää alkanutta viikkoa teille!

Nyt me jatketaan äitin kanssa hengailua, koska on äitikin välillä ihan kiva.

♥:llä Coco