perjantai 31. tammikuuta 2014

Kauhistus mitä menitkään tekemään

Tämä aamu alkoi lupaavasti. Herättyäni katselin puhelintani kunnes siellä luki teksti "Rufus tais pissii matolle" Mitä minun pikku muruseni onkaan tehnyt. Ruffe ei ole ikinä ollut mitenkään epäsiisti ja aina tarpeet on menneet oikeaan astiaan. Tämä aiheuttaa hämmennystä tässä perheessä kyllä kovasti, mutta tähän saattaa olla eräs selitys. Poikaystäväni tekee joka toinen päivä tosi pitkää päivää, hän on 14tuntia päivästä töissä ja kun minäkään en ole kotona joutuu Ruffe olemaan aivan yksin. Saattaisikohan tämä aiheuttaa Ruffelle tarpeen protestoida meille, kun olemme sen niin yksin jättäneet? En tiedä kyllä yhtään ja tää on aika ikävä juttu. Mitäs Ruffe sitten keksii tehdä, kun tulee uusi kissanpentu? Alkaa jänskättää nyt kyllä paljon. Toivottavasti tuo käytös menisi pois äkkiä, nopsaa tai vaikka heti! Onkos teillä ollut kyseisiä ongelmia ja mikähän olisi ollut syynä tämmöiselle käytökselle?

Onneksi tänään minä pääsen oman kultamussukkani luokse, kun hurautan nopsaa kotiin töitten  jälkeen. Pääsen vähän kertomaan, ettei mamma ole häntä hyljännyt ja, että ei tarvitse pelätä yksin kotona olemista. Isin kanssa ei tarvitse olla enää kun vain pari viikkoa ja sitten pääsee Rufus mamman luokse oleilemaan. Voikun on ollutkin jo ikävä minun sisäsiistiongelmaista karvakasaa <3

Voihan kökkö, otin väärän kameran muistikortin mukaan töihin... No tässä nyt sitten puhelimesta vanhoja random räpsyjä. Voi minua hupsua.


Tykkään tästä kuvasta todella paljon, ehkä jopa yksi lemppareista mitä ikinä olen Rufuksesta ottanut. Ikää Rufuksella on tässä noin neljä kuukautta. Voikun hän on ihana karvapörrö lumimaisemassa! Viiksetkin on aivan katkenneet, voi rassu.

 Nautiskellen kesämökillä

Kesällä oli hupsua,  kun Rufus kävi ensimmäistä kertaa meidän mökin isolla laiturilla, eise oikein tajunnut mitä tuo tumma ja pelottava aine oli laiturin ulkopuolella ja Rufushan yritti olla todellenin Jeesus ja kävellä vetten päällä. Hupsustihan siinä sitten kävi, onneksi oli pelastuspartio miesihminen joka nopsasti otti enimmät vaatteet pois ja sukeltaen haki Rufuksen turvaan pelottavasta kalamerestä. Järvihän se oli, mutta ei saa kertoa Rufukselle, että järviäkin pelottavampia lammikoita on olemassa. Osasihan Rufus uida ihan hyvin, mutta rantaan oli aika pitkä matka niin paniikkihan siinä ehti iskeä ettei vain mirri huku. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja takaisin saatiin vain märkä katti!

Loikoillen 1v synttäri päivänä

 
Peppu taivasta kohti ja baanalle!

Rufus osaa koskettaa nenän päätä, osaattekste?

lauantai 25. tammikuuta 2014

Uusi koti, uudet kujeet

Rakkaat lukijat!

Blogi on ollut hengisssä vasta reilu kaksi viikkoa ja niin ikävää kuin se onkin blogi saattaa muuttua aika hiljaiseksi kolmeksi viikoksi. Sain äidiltäni puhelun jossa hän kertoi, että saisin uuden työpaikan, mutta työpaikka onkin kotioloista 200kilometrin päässä. Tuntemukset olivat itkua, potkua, iloisuutta ja hämmennystä, mutta pitkien pohdintojen jälkeen päätin ottaa työpaikan ja muuttaa takaisin vanhoihin kotioloihin. Rakas kissamme Rufus jää kahdeksi viikoksi vielä asumaan tänne isänsä luo, kunnes karvakuononi muuttaa myös luokseni päivää ennen Cocopopsin tuloa. Onhan tämä inhottavaa, mutta kyllä Coco ja Rufus näkee isiä aina viikonloppuisin ja välillä myös arkisin. Toivottavasti kissojen tutustuttaminen onnistuu hyvin vaikka paikka on Rufuksellekkin uusi. Enköhän minä joitakin kuvia keksi tänne kahdenviikon aikana laittaa, mutta kuvat olisivat vanhoja, koska enhän minä saa kuvattua ihanaa paleroani 200kilometrin päästä. :(

Rufuksella ei ollut tänään ollenkaan kuvauspäivä, sanoi että karvat ovat huonosti. Yritin kovasti kertoa hänelle, ettei hänessä ole mitään vikaa ja hän näyttää yhtä söpöltä, kuin aina ennenkin. Välillä pojat vain ovat vähän tuommoisia kranttuja eikä Rufus ottanut puheitani vakavasti. Ruffe on ottanut isästään mallia, joka kammoaa kameroita. Kummatkin aina juoksevat karkuun heti kameran nähtäessä. Salakavalasti yritin silti ottaa pienokaisesta kuvia joista kyllä melkein kaikki heilahti. Rufus on nopea tekemään väistöliikkeitä, kun otetaan kamera esiin.. Mutta sain silti pari hyvää kuvaa teidän kissaystävien vuoksi!

 Bad hair day.. Kainalokarvat aivan vinossa, ei ihmekkään ettei kamera kiinnostanut


Jos jotain ragdolleissa rakastan niin silmiä, tietysti niillä on maailman ihanin luonne ja löllö olemus, mutta silmät! Sininenhän on tunnetusti lempivärini eikä siis yllätä miksi myös rakkaalla kissallani on ihanat safiirisilmät. Ragdollhan vie kaikilta sydämmen mennessää, kun vain katsoo häntä silmiin. Itse olin ainakin ihan myyty ensimmäisille Ragdollkuville joita näin.

Rufus taitaa vähän tajuta, että olen huomenna jättämässä sen yksin, niin söpösti se nukkui selkäselkääni vasten sängyssä, jota se ei ole pitkään aikaan tehnyt. Oli taas ihanaa herätä kissakainalossa. Poikaystäväni on myös kertonut, että kun olen poissa, niin Rufus hengailee pelkästään eteisessä. Välillä Rufus pitää kamalaa mekkalaa ja raapii eteisen väliovea, makaa vaatteideni päällä ja kuolee ikävään, koska onhan mamma maailman ihanin asia heti ruuan jälkeen.

Rufus kielikeskelläsuuta
     
Kukasse bloggaaja oikein olikaan?

Rufuksen terkut lukioille:
_Ä_Ä_Ä_Ä_YYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYY
YYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYY
YYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYY
YYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYY
90hhhhhhhhhhhhh
’¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨6¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

gfffffffffffffffffffffffffvvvv***************************************************************
***********************************************************************************
***********************************************************************************
*************************************************************************************

Taitaa kiroiluttaa mamman lähtö :')

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Lelulaatikko

Lelut on elämän suola! No eipäs olekkaan Rufuksen mielestä. Meidän poika on aika laiska leikkimään ja kiinnostuu leluista ehkä viideksi sekunniksi kunnes menee takaisin nukkumaan. Tietysti aina uusi lelu on parhain juttu ainakin kyseisen päivän, mutta sen jälkeen se joutuukin nurkkaan pölyyntymään. Pitäisi varmaan alkaa ostamaan joka päivä uusi lelu? Olisi ainakin kissa tyytyväinen! Tämä kyseisen postaus kertookin mitä Ruffen lelulaatikosta löytyy.

Lelulaatikonsalat  
 

Hiiri numero yksi liikkuu itsekseen, mutta Rufus enemmänkin kaikkoaa tätä kapistusta. Äitini osti sen Ruffelle joululahjaksi. Hiiren sivusta kun pyörittää ja päästää hiiren valloilleen, se lähtee nopeasti karkuun häntävipattaen. Valkoinen- ja mustahiiri ovat taas ihan perus hiiriä niitä ruffe kyydittää jonkun verran. Sinihopearaidallinenhiirulainen onkin sitten Ruffen lemppari. Tämä hiiri saa eniten kyytiä iltaspurtien aikoihin, tässä hiiressä taisi olla kissanminttua. Seuraavan hiirulaisen hännässä oli kulkunen, mutta se meni rikki ja sen jälkeen tämäkään hiirulainen ei ole kiinnostanut. Isopallerohiiri pitää vinkumis ääntä kun sitä heiluttaa vimmatusti ja silloin se onkin maailman kiinnostavin asia, mutta hetikun se lopettaa vinkumisen yllättäen kiinnostuskin lopahtaa... Mutta onnneksi on laaserhiiri! Tämä kapistus saa Ruffenkin heräämään vällyjen välistä, mutta siitä onnyt patterit loppu eikä olla saatu aikaiseksi ostaa uusia. Taka-alalla onkin nyrkkeilysäkkihiiri josta Rufus tykkäsi pentuna kovasti, mutta kun ikää on tullut lisää ei tämäkään enää kiinnosta. Onneksi Cocopops on tulossa niin saa tämäkin lelu uudestaan kyytiä.


Huiskat taitaakin olla Rufuksen lemppareita, niitä on mukava jahdata ja kärkkyä sohvan ja seinien takaa. Matomatala oli aika kova juttu silloinkun siinä oli vielä siima. Ruffe sekosi aivan totaalisesti tästä pinkistä oliosta. Siimakun meni rikki ja vaihdettiin se tuohon tavalliseen langanpätkään tajusi Ruffe ettei mato leijukkaan yksin ilmassa niin ei se enää sekoa yhtä kovasti, mutta on matomatala silti suosiossa!


Aktivointileluja Ruffe ei kyllä tajua ollenkaan... Olen täyttänyt niitä vaikka millä herkuilla, mutta eisen kiinnostus riitä siihen, että se yrittäisi saada herkut pois kapistuksien sisältä.


Noppa ja keltainenkulkuspallo on myös hyvässä suosiossa. Noppaa kun heittää siinä välkkyy punainen valo, siitä Rufus vähän sekoaa, mutta yllättäen hetikun noppa ei enää pompi eise kiinnosta. Voi kamala, onpa meillä laiska kissa... Narukapistus on modattu uudelleen pienestä koiran leluluusta, saatiin se ilmatteeksi jonkin tilauksen yhteydessä. Siitäkin Rufus tykkäsi pentuna.


Kong Kickeroo saa aina välillä kunnolla kyytiä, mutta sekin oli enemmän suosiossa silloinkun sen osti.


Tunneli on bestbestbest, ainakin kun kurkkii Ruffea tyhmänä toisesta päästä. Ruffen lempi leikkeihin kuulukin kurkkiminen. Menen aina makkarin oven taakse piiloon ja kontillani kurkin välillä Rufusta, silloin kun menen takaisin oven taakse Rufus liikkuu hiljaisesti lähemmäs. Lopuksi kun menen viimeisen kerran oven taakse juoksee Rufus kohti ja hyppää takajaloilleen ja maukausee epämääräisesti, että ''säikäytimpäs''! Onse söpö kun se villiintyy.

Kissanminttusuihkeesta on paljon hyötyä ja sitä onkin kiva välillä suihkutella leluihin

 Tänään Rufusta kiinnosti matomatala ja hullunkiilto silmissä se yritti saada kapistusta kiinni



Kong Kickeroo sai ostopäivänä hullusti kyytiä!



Välillä tämä kappale kuvastaa meidän iltoja, mahtava biisi. Kannatan kuuntelua! :)

tiistai 21. tammikuuta 2014

Siivouspäivät

Siivouspäivä tarkoittaa Rufukselle harjauspäivää. Rufus niin tykkää harjauspäivistä, kun harja osuu turkkiin alkaa myös kova kehräys. Rufus tahtoisi kovasti nuolla itseään harjauksen aikana, mutta se taas johtaa siihen, että saatan vahingossa pahoinpidellä söpöä pientä nenua harjan kovalla reunalla. Mitäs tunkee päätään eteen, oma on vikansa kun ei pysy paikoillaan! No eipä Ruffe siitä pistä pahakseen, onneksi.

''Jokos alat harjaamaan?''

Meillä on käytössä harjana joku tuommoinen pehmoinen harja joka on ostettu joskus Mustista ja Mirristä. Lähtee mukavasti kaikki irtokarvat!


Ruffella on suloiset valkoiset kainalokarvat
  
Ja vielä suloisemmat valkoiset villapöksyt, katsokaa nyt noita!
   Harjauksen jälkeen täytyykin peseytyä oikein kunnolla
     
 Rufus minne sinä menet. :( 
 
 Karvojahan lähti, mutta onniitä enemmänkin lähtenyt. Joinakin päivinä lähtee ainakin kolme harjallista tavaraa.
 
 Hain Ruffen takaisin, koska halusin ottaa vielä vähän kuvia tästä komeasta herrasta
 
Huonolla vastaanotolla...
 
Rufus ei tykkää ollenkaan kamerasta ja kuvistakin tuli hiukan rakeisia. Taisi olla ISO-luku liian isolla, mutta hälläväliä!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Älynväläys

Keksinki tänään mahtavan jutun nimittäin kissan nirppistelyn suhteen!
Meillä on koklailtu pariakin ruokaa, mutta huonolla vastaanotolla. Viimeisin ostos oli tuo animonda carny, josta Rufus ei ole oikein välittänyt. Sitä ennen meillä oli ollut Rufukselle Feline Porta 21 kanapurkkeja.

Kanaruoka katosi kupista nopeasti ja Rufuksen makunystyrät olivatkin taivaissa. Harmivaan sain vähän valaistusta ja ruoka osottautuikin täydennysravinnoksi eikä se sovellu ollenkaan pääravinnoksi, koska rasvaa on noin prosentti, joka on aivan liian vähän. Lisäksi Feline Portassa ei ole vitamiinejä. Pääravinnoksi sopivassa märkäruuassa tulisi olla rasvaa vähintäänkin 5prosenttia ja tietysti ne vitamiinit lisätty!

Rufus on nyt syönytkin enemmän raksuja märkäruuan sijaan eikä tämäkään ole hyvä. Kuivaruokaakaan ei saisi olla pääravintona, sillä niistä taas puuttuu kissan tarvitsema kosteus. Märkäruuassa on myös enemmän rasvaa kuin kuivaruuassa.
 
Mikäs onkaan keksimäni neronleimaus? 

 uusi maku mix

No tietenkin sekoitetaan Feline Portaa ja Animonda Carnya! Jopas taas Ruffen sukat pyöri ja kuppi tyhjeni sekunneissa. Olen niin iloinen!! Kerrankin sain Ruffen syömään ilman, että kuppia yritetään kaapia heti piiloon!

Ruuan jälkeen nukuttaa makoisasti täyden vatsan kanssa 

perjantai 17. tammikuuta 2014

Hiekkalaatikko

Missä taika tapahtuu? No vessassahan se!
 

Silloin kun olimme hankkimassa Rufusta piti tietysti myös hankkia paljon tarvikkeita. Yksi tarvikkeista oli tietysti hiekkalaatikko. Minulla oli jo aikojen alusta visio, että haluan kissalleni Booda Cleanstep -kissanvessan jossa onne söpöt rappuset. Igluvessa oli niin kivan näköinen, että se oli pakko saada ja arvostelutkin puhuivat puolestaan. Vessa oli oikein kiva, mutta olihan siinäkin yksi miinus. Toisesta nurkasta tippui hiekkaa pohjan ja katon välistä. Eipäse niin kamalasti haitannut, kun se oli seinäpuoleinen nurkka, mutta silti hiukan harmillista. En sitten tiedä oliko juuri meidän vessassa jokin virhe vai mikä, mutta voin silti suositella tätä vessaa muillekkin. Enimmät hiekat meni mukavasti rappusille vaikka kyllähän sitä välillä muualle asuntoonkin joutui, kun Rufus päättää vetää vauhdiksi tarpeiden jälkeen. Ropina kuului pitkin lattioita ja eikun kissa kiinni ja jalkapesulle.


Enää on alle kuukausi Cocopopsin tuloon niin ajateltiin ostaa uusi isompi veski Mustista ja Mirristä. Valittiin vessaksi Moderna Mega Comfy -kissanvessa, kun se oli -50% alennuksessa. Vessa on toiminut oikein hyvin ainakin näin parina päivänä ja Rufus oppi käyttämään heiluriovea nopeasti herkkujen avustuksella. Ajateltiin pitää heiluriovi kiinni vessassa, kun Rufus tykkää välillä haista voimakkaasti ja ovi pitää hajut sisällään. Toivottavasti pentukin hoksaa miten vessa toimii. 


Uudessa vessassa oli mukavana yllätyksenä katossa oleva pieni tavaran säilytystila. Mukana tuli aluspussit hiekan alle ja uusi pieni hiekkalapio.



Hiekkana ollaan käytetty Extreme Classic Baby Powder -mikrohiekkaa ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Hiekka on mukavan hintaista 20e/15kg, ei ollenkaan liian kallista. Kuukaudessa menee varmaankin vain tuo yksi pussi, koska vanhan vessan kanssa meni 15kilon pussi, joka kesti noin 1,5 kuukautta.Vaihdetaan hiekka aina kokonaan uusiksi kuukauden välein ja pestään veski kunnolla puhtaaksi. Pesuja ei varmaankaan tarvitse noiden aluspussien takia niin kovasti tehdä enään, kun ne suojaavat lialta aika hyvin. Tai ainakin näin kuvittelisi? Tulevaisuudessa, kun rikastutaan vähän enemmän aiotaan vaihtaa hiekka EverCleaniin, kaikki ovat sanoneet/kehuneet, että EverClean on parasta kissanhiekkaa eikä sitä kulje tassujen mukana muualle asuntoon. Omasta mielestäni vielä vähän liian kallista 22e/10kg, kun menisi kuukaudessa rahaa tuohon reilu 40euroa. Minkälaista hiekkaa teillä käytetään?

Sitten vielä hiukan söpöstelyä.

 Tänne se kanaherkku

pui pui

maanantai 13. tammikuuta 2014

Eläinlääkärikäynnit

Joskus saattaa käydä niin, että omalle pienelle vauvalle tuleekin jokin ikävä sairaus. Rufusta on täytynyt pariin kertaan käyttää eläinlääkärissä. On ollut silmätulehdusta ja kastrointihaavakin pääsi tulehtumaan. Onneksi meillä on vakuutus niin saa vähän rahaakin takaisin noista jutuista. Eläinlääkärit on vähän ylihinnoiteltuja mun mielestä, kun ajattelee 100 euron laskua lääkkeiden vaihdosta.. Ei niin kiva, mutta takaisin asiaan! Rufuksella loppui juuri 10 päivän antibioottikuuri. Ei oikein kunnolla vieläkään tiedetä mikä Rufuksella on/oli, mutta kerronpa hiukan taustaa. 

Kaikki lähti siitä kun joulukuun puolivälissä tasan kuukausi sitten Rufus oksensi karvapallon. No tämähän on aivan normaalia, mutta karvapallon jälkeen alkoi yskä. Ajateltiin ensin, että yskiminen olisi johtunut jostain karvanjämistä kurkussa. Yskiminen oli semmoista limaista röhinää, kuten nuhassa olevan ihmisen räkäyskä.
Kun Rufus oli yskinyt viisi päivää alkoi kyllä hälytys kellot soida kun ei tullut oksennuskaan. Rufus siis yski kerran päivässä. Soitettiin tuolloin eläinlääkärille ja hän sanoi, että pitäisi päästä lääkäriin lähipäivinä. Otettiin neuvosta vaari ja mentiin lääkäriin parin päivän päästä.
Lääkärissä otettiin kaikenmaailman testejä. Tutkittiin tietysti ihan perus jutut silmät, korvat, syke sun muut perustarkastukseen kuuluvat asiat. Ekstrana Rufus nukutettiin ja katsottiin nieluun kunnolla, että löytyykö sieltä mitään. No ei löytynyt. Otettiin myös virtsanäyte kun Rufus oli pissinyt paljon pieniä pissejä, mutta ajateltiin  sen olevan vain stressiperäistä kuten olikin. Rufus pääsi myös röntgeniin ja sieltähän löytyi jotakin. Keuhkot olivat osittain läikikkäät ja tiiviit. Muuta ei oikein osattu sanoa. Verikoe tuloksista näki, että jotkut arvot joiden nimeä en muista on korkealla ja se saattaa liittyä jotenkin allergiaan? 

Saatiin Rufukselle antibiootit joita piti antaa kymmenen päivää. Lääkäri sanoi, että jos tulee joitain vatsaongelmia lääke täytyy laittaa vaihtoon. Vatsaongelmiahan tuli. Rufus ei enää suostunut syömään mitään. Piti pakko syöttää ihan vain kissan parhaaksi. Rufus sai myös neljän päivän jälkeen ripulin. Jee! No eikun vain soitto lääkärille, että antibiootti on auttanut, mutta tuli ripuli, että mitäs nyt sitten. Sanoi, että jos yskä uusii niin soittakaa uudestaan, mutta toivotaan, että olisi poissa pysyvästi.

Viiden päivän jälkeen yskä tuli taas. Eikun taas lääkärille soittoa ja saatiin uusi aika. Saatiin lisää antibioottia ja kortisonipiikki. Rufus yski pari päivää vielä kortisonipiikin jälkeen vaikka niin ei pitäisi tapahtua jos yskä oli astman/allergian takia tullut. Kortisonin olisi pitänyt vaikuttaa heti. Onneksi nyt antibiootti on auttanut. Jäi vaan todella hämmentävä fiilis kun ensimmäinen lääkäri veikkaa infektiota keuhkoissa ja toinen ei usko siihen ollenkaan vaan sanoo, että kyse on astmasta. Käytiin siis ensin Helsingin lääkärissä ja toinen lääkäri oli taas Tampereella. Lääkärit olivat kyllä samasta ketjusta, että näkivät edellisen käynnin tiedot tietokoneelta.
Tuo tampereen lääkäri vähän pelotteli, että jos kyse on astmasta saattaa se uusiutua kuukauden päästä. Toivottavasti ei. 

Nytkään Rufukselle ei ole oikein maistunut ruoka ja stressaa edelleen todella paljon. Toivottavasti tämä tauti olisi nyt voitettu. Kissakin saisi elää taas stressittömänä ilman joka päiväistä lääkkeiden tunkemista nassuun. Onko teidän rakkailla ollut mitään vakavempia sairauksia?

Sairauspäivät menikin sängyssä loikoillen

 Silmätulehdus iski toiseen silmään syksyllä

torstai 9. tammikuuta 2014

Kissanpentu

Rufus vauva

Kun asuin vielä kotona meillä ei ollut ikinä mitään lemmikkiä. Todella monella ystävälläni taas oli kaiken sortin karvapalleroita. Kateeksihan se kävi. Olen itse ollut aina todella eläinrakas ja halunnut lemmikin, mutta siskoni allergian vuoksi ei voitu mitään elukkaa ottaa. Kun aloimme poikaystäväni kanssa miettimään yhteen muuttoa ehdotin hänelle josko otettaisiin kissa siinä samalla. Onnekseni tuo mies ihminen on hyvinkin kissa rakas ja lähti ajatukseen mukaan pienen suostuttelun avulla.

Ragdoll-rotu on ollut päässäni jo pienestä asti, muistan kuinka ystäväni kertoi, että hänen ystäväällään on iso karvainen kissa rodultaan ragdoll ja kun ragdollin ottaa syliin muuttuu se ihan löysäksi rievuksi. Sillä on myös ihanan siniset silmät ja silkin pehmeä turkki. Tällöin päätin, että sittenkun minä kasvan isoksi ja muutan omilleni pääsee räggäri myös kaverikseni. Tuolloin en tosiaan kyllä tiennyt ragdolleista mitään muuta.

Muuton lähestyttyä alettiin poikaystäväni kanssa etsimään enemmän tietoa ragdoll rodusta. Kävi siis ilmi, että Ragdoll on hyvin koiramainen kissarotu, seurallinen, ihmiseen kiintyvä ja muutenkin aivan ihana. Juuri semmoinen mitä olen aina halunnut. En malttanut odottaa, että saamme oman pienen räggärin poikasen luoksemme.

Päätettiin heti, että haluamme ruskean mitted tai colourpoint kuvioisen poikakissan minä päätin. Apulasta löysimme mukavan oloisen kasvattajan ja otimme häneen yhteyttä. Pentuja oli vapaana kaksi colorpoint poikaa ja kun menimme katsomaan pentuja ennen joulua saimme valita niistä toisen. Toinen oli isompi hurmuri joka nukkui melkeinpä koko ajan, kun olimme pentujen kanssa leikkimässä. Toinen taas oli pieni mutta pippurinen, oikea villikissa. Hyppi ja pomppi kuin mikäkin hullu. Tämän me halusimme ja varaus tehtiin. Vielä oli monta viikkoa ennen kuin Rufus saataisiin kotiin.

Rufus 7 viikon ikäisenä.

 Rufus 12 viikon ikäisenä.

Rufuksen kanssa kotimatka meni hyvin. Saatuamme kissavauvan piti matkustaa Porvoosta Espooseen ja sieltä Helsinkiin autolla. Autossa olo ei ollut yhtään mukavaa. Huudettiin aikalailla koko matkan ajan, että mamma missä olet olen paniikissa. Autossa kuului niin kova meteli, ettei Rufus pystynyt ollenkaan rentoutumaan. Junassa taas Rufus oli kuin toista kattia ja nukkui koko matkan sylissäni kohti Tamperetta.

 Ensimmäisiä päiviä kotona

Kotiin päästyämme tutki kissanpentu koko asunnon nuuhkimalla ja etsien hyvää paikkaa nukkua. Päättise sitten mennä miehen kainaloon ja siinä hän nukkui niin rauhallisesti ja somasti ettei somempaa ole.


Oltiin ostettu Rufukselle pieni kiipeilypuu, joka on tätä nykyä jo varastossa lojumassa. Rufus tykkäsi nukkua pehmustetuilla puun tasoilla ennen meidän nukkumaan menoa, mutta kun sänkyyn mentiin niin pieni ryömi miehen ja seinän väliin. Ihanasti pentuna Rufus aina herätti hurjan kovalla kehräys äänellä tai sitten laittoi naskali hampaat nenään ja puraisi. Onneksi minä en joutunut kokemaan tuota nenästä puraisua kuin vain kerran.


Kun pakkaset olivat laantuneet ja asteet näytti olevan jo plussan puolella oli aika alkaa opettaa Rufusta käymään ulkona valjaissa. Eihän poika tykännyt ollenkaan. Eipäse tykkää oikein vieläkään. Paitsi kesäisin, kun on sopiva ilmasto, ei liian kuuma eikä kylmä, eikä ihmisiä eli yöllä.. Kesälomalla käytiinkin monesti öisillä lenkeillä, niistä Rufus nauttii.

Lenkkien jälkeen on tietysti hyvä käydä pesuilla, jos on turkki kauhean kurainen tai likainen. Opetettiin pesuhetketkin melkeinpä heti, ettei vanhemmassa iässä pesut ole niin kamala ongelma. Onneksi ei ole vielä tullut mitään isompia sota-arpia tämän touhun kanssa.

 Mukavasti huomaa tummuvasta naamasta kuinka paljon poitsu on kasvanut.

 Rufus kuusi kuukautta ja miehyyskin vietiin.

Rufus on oikein ihanan seurallinen ja äänekäs aikuisen kissan alku. Odotan innolla, että saamme toisen pennun tänne hääräämään ja kiusamaan Rufusta. Pentukuumeessa on tämäkin postaus tehty ja siksi niin paljon Rufuksen pentukuvia.

Ruokapuoli

Tänään oli Rufuksen onnenpäivät, kun ovikello soi ja postimies toi paketin zooplussalta. Paketti sisälsi uutta sapuskaa jota ei ennen oltu edes kokeiltu, nyt vaan toivotaan, että meidän nirppanokka syö sitä ilman mutinoita.

Ollaan kokeiltu Rufuksen kanssa jonkun verran erilaisia ruokia, muttei ole oikein löytynyt sitä sopivaa. Syy tähän on se, että Rufus kyllästyy tosi nopeasti. Löydettiin nyt joululomalla uusi ruokamerkki nimeltä Animonda Vom Feinsten. Ihme ja kyllä, Rufus tykkäsi tästä herkusta. Minulle oltiin aikaisemmin suosittu tätä merkkiä, mutta päädyin silti Animonda Carnyyn. Carny vaikutti minusta samanlaatuiselta Vom Feinstenin kanssa, mutta oli hieman edullisempaa. Carnyssä oli myös paljon erillaisia makuvaihtoehtoja ja arvostelutkin kertoivat hyvää. Eikun siis kokeilemaan!

 Ensin piti tietysti leikkiä pahvilaatikon ihmeellisellä vihreällä narulla. Voikun innostuisi näin kovasti omista leluistaan.

Kaikki kissan omistajat tietää, että on pahvilaatikko maailman paras paikka leikkiä...

 .. ja peseytyä.

 Pahvilaatikossa voi myös vain olla ja näyttää nätiltä. :) 

Laatikosta toden totta löytyi monen montaa erimakua. Tänään oli ruokapöydässä  naudan- & lampaanlihaa. Söi melkein koko kupin tyhjäksi, mutta eiköhän se vielä tyhjene päivän mittaan. Illalla saa sitten uuden satsin iltapalaksi.



Raksujakin ollaan myös kokeiltu. Ensin oli Orijenin raksut käytössä, mutta kun sen saaminen loppui Zooplussalta vaihdettiin Applawssiin. Ensin oli pennuille valmistetut kananmakuiset raksut joita saa Cocopopskin maistella kunhan on ensin siinä iässä, että pääsee uuteen kotiin. Rufuksen täytettyä vuoden vaihdettiin kana-lohi-raksuihin, joista hän piti oikein paljon. Raksu pussi tyhjeni nopeasti ja kun aika oli käydä ostamassa lisää, ei enää Mustissa ja Mirrissä ollutkaan kyseisiä raksuja niin päädyimme näihin kananmakuisiin raksuihin. Raksuja ei Rufus ole nyt paljoa syönyt, mutta luulen sen johtuvan antibioottikuurista joka pojalla on nyt päällä. Siitä kerron myöhemmin. 

Ruuan jälkeen on vielä mukava leikkiä mystisellä vihreällä narulla.



 Meidän pikkupeto.