lauantai 27. tammikuuta 2018

Ruualla Rufus kuntoon

Eilen meillä oli toivottavasti viimeinen eläinlääkärireissu pitkään pitkään aikaan, mutta palataan siihen kohta. Rufus eleli potkupuvun kanssa ihan hyvin eikä sitä kamalasti se haitannut, mutta jouduttiin pitämään sitä melkein kaksi viikkoa, koska tikkien poiston yhteydessä haava oli vähän rupinen. Rufus oli lääkärissä kelpo poika eikä tehnyt muuta pahaa kuin hiukan puhui rumia samalla, kun hoitaja ronklasi tikkejä. Jouduttiin myös aloittamaan ruokahalulääke uudestaan melkein heti leikkauksen jälkeen, koska Creon lopetettiin sen eilisen verikoenäytteen takia ja Ruffelta meinasi taas mennä ruokahalu ihan kokonaan. Onneksi nyt pari viikkoa Ruffe on syönyt Peritolin avulla hyvin ja on hän ollut muutenkin pirteä poika. Eli toivuttiin hyvin ja saatiin maha täyteen, mikä on tässä tilanteessa tosi hyvä.

Toipilaana pötköteltiin mamin lähellä ♥
Tämmöinen röllykkä sillä Rufuksella on. Ei kyllä mikään läskeimmästä päästä vaikka suolisto väittääkin muuta. :(
Eilen meillä oli se viimeinen lääkärireissu johonka Rufus joutui paastoamaan yli 12 tuntia. Heräsin perjantai aamuyöllä ilman herätyskelloa 4:19 ja mietin, että nyt on Rufuksen ruoka-aika. Oli meillä herätyskellokin, mutta tietysti emolla on aina sisäinenkello omassa päässä. Rufus söi yöllä nätisti ruua massuun vaikka jättikin vähän lautaselle kuten aina. Rufuksella on semmoinen tapa, että ensin syödään puolet ja hetken päästä uudestaan loppuun. Mami ei kyllä jaksanut odottaa sitä toista puolikasta vaan painui takaisin pehkuihin. Lääkärissä laitettiin nopeasti vaan piikki peppuun ja otettiin verikoe. Sillä välin kun odotettiin Rufuksen nukahtamista, juteltiin lääkärin kanssa koepaloista. Jännitys tiivistyy *rumpujen pärinää* koepaloista ei löytynyt mitään! Eli ongelma on joko pelkkä rasvamaksa tai myös haiman vajaatoiminta. Toivoisin tässä vaiheessa pelkkää rasvamaksaa, mutta haima-arvojen takia veikkaan siellä myös olevan se haiman vajaatoiminta. Onneksi näitä hoidetaan aika samalla tavalla eli ruokavaliolla. Saatiin suositteluksi paria eri ruokaa; Hill's Metabolic, Hill's w/d, RC Satiety support tai RC gastro intestinal moderate calorie. Päädyin, että ensiksi kokeillaan Hill'ssin w/d ruokaa, koska sen pitäisi olla hyvää myös mahalle ja mielummin syötän Hill'ssiä kuin Rc:tä. Ruuan pitää olla vähärasvaista, mutta kuitupitoista että saadaan sisäelinrasvat muutettua lihakseksi. Pitää varmaan lähteä Ruffen kanssa bodaamaan?

Lääkärissä oltiin taas ihan tööt
Haava on jo parantunut ja karvat alkaneet kasvaa takaisin
Saatiin eilen myös lupa aloittaa Creon uudestaan. Creon on kyllä ihmelääke, koska tiedättekö mitä. Rufus on syönyt jo kaksi märkäruokapussia tosta noin vaan suoraan kaikki naamariin ja tiedättekö mitä muuta, ne molemmat on olleet semmoisia ruokia mitkä on Rufuksen mielestä ihan hyi yök en syö pahaa eli !!!!!!! Creon on ihan mahtava haimaentsyymi ♥♥♥ Eli peritoli unohdettiin tänään aamulla kokonaan ja jätettiin antamatta. Creon on siitä hyvä, koska se on lisäravinne eli siitä ei ole mitään haittaa. Rufuksen mahajutut voi myös johtua tuosta haimasta, joten Creonin pitäisi auttaa myös suolistoon jonka vuoksi luulisi ruuan vaihtamisen onnistuvan ongelmitta.  Ja ainiin Coco voi myös hyvin eli possun ♥ maistuu, mutta leikkikaveri olisi kiva, kun Ruffe on nyt ollut potilaana eikä sitä ole paljoa leikittänyt. Coco siis kysyykin, että tulisko joku sen kanssa leikkimään?

''Kutsuiko joku leikkiin?''
Me ollaan täällä nyt ihan super onnellisia ja ihan vaan sen takia, että Ruffella on ruokahalu takaisin ja vielä näin nopeasti. ♥Creon♥

Ps. Tänään tasan viisi vuotta siitä, kun haettiin Ruffemussu kotiin ♥


lauantai 13. tammikuuta 2018

Ruffe potkupuvussa

Koepalat on nyt otettu ja tuloksia odotellaa viikko tai pari eli edelleen ollaan aika tietämättömiä, mutta jotakin siinä avauksessa silti selvisi. Ensinnäkin kun Rufus avattiin oli vastassa kamala vatsaontelon rasvaisuus. Lisäksi Rufuksen haima ja maksa olivat myös rasvakerroksen peittämiä eikä ohutsuolessa ollut ollenkaan motoriikkaa. Lääkäri oli itsekkin yllättynyt Rufuksen rasvaisuudesta, koska ulkoapäin Rufus ei ole lihava ja yleensä tämmöisiä tuloksia näkyy vanhoilla ja lihavilla kissoilla. Sisäelinrasvan vuoksi koepalat otettiin myös maksasta ettei Rufusta tarvitse avata enää uudestaan.


Sitten se ohutsuoli, miksi sielä ei mikään liiku? Sen kun tietäisi, mutta voi myös johtua tuosta rasvaisuudesta ja siitä, että suolistolla ei ole tilaa. Yleensä tämmöistä on kissoilla joilla on ripuli tai kova ummetus, mutta Rufus ei ole ripulilla ja kakka tulee joka päivä eli ei johdu ainakaan niistä. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa pahaa oloa jonka vuoksi Rufus on varmaan nirsoillut. Tietysti ne haima-arvotkin on katossa joten ei varmaan niidenkään takia ole tehnyt mieli syödä. Saatiin uusia lääkkeitä kaksi; Onsior kipulääke ja Gasprid suoliston liikkeitä lisäävä lääke. Eilen Rufus kakkasi kahdesti eli ehkä siellä on sittenkin ollut jotain ummetuksen tynkää? En tiedä.


Eilen hoitaja soitti meille ja kertoi Rufuksen haiman vajaatoiminta -kokeen tuloksissa. Tulokset sanoivat Rufuksen arvoksi 10 vaikka sen pitäisi olla 12-82. Haiman vajaatoiminta taas todetaan kun arvo on alle 8. Joskus arvo kuitenkin jää ns. harmaalle alueelle jos paasto ei ole ollut 12tuntia, mutta koska tämä TLI testi otettiin ekstemporesti oli Rufus paastonnut vain 6tuntia.

''Hyvin pieni määrä TLI-tuloksista jää subnormaalille raja-alueelle (koira 3,0-5,0 µg/l ja kissa 8,0-12,0 µg/l). Näillä eläimillä uusintatestauksen tulos on yleensä joko selvästi normaalialueella tai diagnostisella, alhaisella alueella. Ilman 12 tunnin paastoa otettu näyte voi siten joskus selittää raja-alueelle sattuneen tuloksen.'' Lähde: vetlab


Täten Rufukselle on varattuna taas uusi aika lääkärille 26.1, jotta saadaan varmuus tuosta haimanvajaatoiminnasta. Että voi olla vaikeaa? Miksi juuri Ruffelle tulee tämmöinen mysteerisairaus. Tikit käydään myös poistamassa ensi viikon lauantaina 20.1. Me ja myös lääkäri oltaisiin toivottu että Rufusta ei enää olisi tarvinnut rauhoittaa ollenkaan, mutta minkäs teet. Jouduttiin myös lopettamaan haimaentsyymi ettei se sekoita TLI tuloksia.


Kotona Rufus on voinut tosi hyvin, ostin sille vauvojen potkupuvun ja Rufus ei ole siitä moksiskaan. Lisäksi käytiin ostamassa viime viikolla sille toipilaspeti, mutta tämä ei kelvannut ilman lampaantaljaa. Rufushan tietysti haluaa vain parasta kohtelua. Ruoka maistuu (ilman ruokahalulääkettä!) ja kakka kulkee mikä on tietysti todella hyvä tässä tilanteessa. Toivottavasti saataisiin jotain selvyyttä koepaloista, mutta syöpävaaraa ei toistaiseksi ainakaan pitäisi olla. Semmoista nyt tällä kertaa. Kiitos kaikille myös ihanista tsemppiviesteistä, tykätään ♥ Eiköhän me poika saada kuntoon kunhan diagnoosi on selvillä.

torstai 4. tammikuuta 2018

Kontrollikäynti

Käytiin tänään siellä lääkärissä Rufuksen kanssa. Ruffe ei tykännyt ollenkaan ja saatiin kuulla kunnia jo automatkalla ainakin naukumisesta päätellen. Lääkärissä ihan ensimmäisenä otin Ruffen syliin ja Rufus sai piikin kankkuun. Ruffe rääkäisi ja juoksi tuttuun piilopaikkaan aulan pöydän alle, kunnes väsy tuli simmuihin ja poitsu nukahti. Nostin Rufuksen tutkimuspöydälle ja otettiin verinäyte, sovittiin myös että otetaan röntgen ja ultra. Röntgenissä ei näkynyt muuta kuin astma ja haiman pieni suurentuminen. Ultraäänessä taas näkyi maksassa vanhoja arpeutumia, jotka aika varmasti liittyvät siihen kun Rufus oli tosi kipeä. Haima oli ärtyneen ja tulehtuneen näköinen siispä päätettiin, että ensi viikolla otetaan haimasta koepalat. Jos avaamisen yhteydessä muualla sisäelimissä näkyy muutoksia otetaan koepalat myös muualta, mutta koska ultrassa kaikki muut oli ok on tuo haiman koepala tärkein.

Matkalla kidutukseen
Rufus on kotona lääkärin jälkeen syönyt ihan ok yhden pussin märkäruokaa ja raksujakin on mennyt jonkun verran. Saatiin uutta lääkettä tähän ruokahaluttomuuteen, koska halusin kokeilla semmoista kun Peritol. Mirtazapinin toimivuus kun on vähän niin ja näin, mutta eikai sitä kukaan haluaisi syödä jos haima on todella kipeä. Katsotaan jos Peritol toimisi paremmin ja jos ei vaihdetaan taas Mirtazapiniin. Näitä ei kuitenkaan saa antaa samaan aikaan, joten koska eilen oli Mirtazapin päivä annetaan Peritol vasta huomenna.

Lääkkeinä Rufuksella on nyt tämmöiset:
Peritol 1tabl. aamuin illoin ruokahaluun
Creon 1tabl. aamuin illoin haimaentsyymi
Baytril 3/4 kerran päivässä antibiootti jatketaan lääkkeet loppuun eli vielä neljä päivää
Metacam 0,6ml kerran päivässä kipulääke

Kotona ollaankin oltu taas ihan tööt rauhotuksen takia
Rufus painoi lääkärissä 6,7kg eli paino on tosiaan noussut vaikka haima-arvot eli lipaasi oli edelleen huono jopa huonompi kuin viimeksi 63 > 75. Toivotaan nyt, että koepalasta selviää jotain semmoista minkä voi parantaa eikä esim. syöpää. Meidän pieni Duudeli on kyllä niin reppana, kun sillä on ollut pennusta asti vaikka ja mitä. Olisi jo aika näiden sairastelujen loppua.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Tilannekatsaus ennen kontrollia

Rufuksen tilanteesta taas.


Rufukselle todettiin haimatulehdus silloin marraskuussa ja meillä oli kontrolli käynti 14. joulukuuta jossa otettiin uudet verikokeet. Haima-arvot eivät olleet laskeneet kuin vain vähän 64,6 > 63 (viite arvo 0,0-35,0) johtuen siitä, että olin ymmärtänyt lääkekuurin väärin, koska en saanut mitään kunnollisia kirjallisia ohjeita. Antibioottia olisi pitänyt syöttää kolme viikkoa ja antibiootin olisi pitänyt olla vielä päällä, kun otettiin uudet verikokeet. Minä ymmärsin määräyksen niin, että antibioottia kaksi viikkoa, viikko ilman ja sitten kontrolliin. Sattuuhan näitä, mutta lääkäri oli minuun pettynyt ja käyttäytyi vähän tyhmästi. Rufus myös laihtui 300grammaa näiden kolmen viikon aikana, nyt onneksi saanut painon takaisin.

''Mä oon mami ihan ok vaik ruoka ei maistukkaan''
Nyt kuitenkin Rufus syönyt uutta antibioottia kolme viikkoa ja huomenna mennään uudestaan kontrolliin. Rufuksen syöminen on edelleen mitä on eikä ruokahalu pysy yllä ilman mirtazapinia, joka auttaa kissojen ruokahaluun. Mirtazapinissa on vaan se huonopuoli, että se tekee Rufuksesta tosi levottoman ja äänekkään. Nytkin Rufus ramppaa tässä ees taas naukuen. Rufuksen syömättömyys ei ole mitään tavallista nirsoilua, koska vanhat lempparitkaan eivät meinaa maistua silloin kun mirtazapinin vaikutus on loppu. Eilen ja toissapäivänä joudun pakkoruokkimaan Rufusta, koska hän söi itse vain puolikkaan märkäruokapussin ja 10g raksuja. Tänään kävin kuitenkin hakemassa lisää lääkettä ettei tarvitse taas pakkoruokkia sekään kun ei ole mikään maailman parhain juttu. Tänään on heti maistunut taas ruoka paremmin. Olen myös pitänyt kirjaa Rufuksen syömisistä ja kaloreista, että voin näyttää sitä lääkärille kun hän kysyy mitenkä on syönyt.

Sori harakanvarpaista (nolo)
En ole oikein varma mistä tämä ruokahaluttomuus johtuu, voihan se olla toki se haima plus antibiootti tai sitten joku muu on vinksallaan Rufuksen elimistössä. Kakka siltä kuitenkin tulee joka päivä ettei sitä ummeta eikä tuo tunnu täällä kotona mitään stressaavan. Eilenkin pojat leikkivät niin hurjasti, että karvat vaan pöllysi ja vielä Rufuksen aloituksesta. Rufus on muutenkin virkeä ja tyytyväisen oloinen, kehrää kauheasti ja haluaa olla kainalossa. Luulisi siis ettei mikään olisi niin hirveän huonosti, mutta mistä näitä tietää. Huomenna ollaan taas fiksumpia (ehkä) ja jos ei olla niin on aika vaihtaa lääkäriä.

''Mä voisin syyä kaikki Ruffen uudet ja vanhat ruuat ihan tosta noin vaan, ne on hyviä nams!''