sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Mistä kaikki lähti

Ruffelin oma anoppi haastoi meidät kertomaan meidän blogin tarinan eli mistä kaikki tämä blogihössötys oikein alkoi.

Tästä se kaikki lähti
Kun tutustuin ragdollrotuun ja etsin internetistä tietoa kyseisestä rodusta tuli vastaan Ruudolf -blogi, jota aloin kovasti tutkailemaan. Blogin päätähtenä oli siihen aikaan vielä pelkästään Ruudolf ''Rudi'', ruskea colorpoint räsy johon ihastuin täysin. Olinhan meillekkin haaveillut semmoisesta söpöläisestä. En tainnut silloin vielä muita eläinblogeja edes seurata. Ruudolf -blogi on aikamoinen asiablogi enkä uskonut, että minun blogistani tulisi ikinä yhtä hyvä, joten jätin oman blogin perustamishaaveet kokonaan pois. Lisäksi tahdoin, että kuvani olisivat hyviä eikä heilahtaineita kuten ne silloin oli; keltaisia ja tärähtäneitä. Pääni vain sanoi ettei nuo kuvat ole tarpeeksi hyviä, ensin opettelet sen järkkärin käytön ja sitten kokeilet uudestaan.

Valkotasapainoa olisi voinut muuttaa ennen kuvien ottoa
Kuvien ottaminen niin että koko kissa näkyy olisi myös ollut ihan hyvä juttu
Joskus ne pääsi myös vähän ylivalottumaan
Vuosi siinä sitten vierähti Ruffen kanssa, kunnes uskalsin aloittaa bloggaamisen avokilta saadun ulkoisensalaman myötä. Kuvista tuli vihdoin tarkkoja ja uusi kissanpentukin oli tuloillaan, tästä tulisi hyvä blogi mietin ja niin tästä taisikin tulla. Alkuun mua vähän harmitti, kun meidän blogi ei ollutkaan semmoinen ''iloista hössötystä kissanpennusta'' -blogi vaan heti Cocon tultua oli se giardia ja Rufuksen sairastelukierto. Yritin ajatella senkin postiivisesti, että eipähän lopu postausideat, kun kisulla on koko ajan jotakin uutta tiedossa, mutta kyllähän se silti harmitti. Kommentit oli silti aina aivan ihania, niistä sai tukea ja muita näytti ihan oikeasti kiinnostavan meidän kisujen vointi.

Tämmöinen giardiapylly pisti blogin ja mahan aivan mukkelismakkelis
En tiedä olisinko jaksanut jatkaa bloggailua ilman kommentoijia, mutta tajusin myös matkan varrella, että eihän niitä kommentteja tule jos ei itsekkin vähän ryhdistäydy ja ala kommentoimaan muiden blogeja. Kissablogeja alkoikin tulemaan ovista ja ikkunoista niitä oli aivan valtava määrä ja tuntuu, että edelleenkin uusia blogeja vain tupsahtelee jostakin reiästä. Olen myös blogin kautta päässyt tutustumaan uusiin ihaniin ihmisiin ja käymään kivoissa tapaamisissa. Parasta on ehkä myös se, että olen tätä kautta saanut uuden ystävän, joka on tällä hetkellä yksi niistä parhaista.

Blogissa on käyty Ruffen sairasteluja ja laihtumista
Tällöin se oli huono turkkinen 4,3kiloinen luuviulu joka muuttui keltaiseksi
Blogiystävien kanssa on myös ihanaa höpöttää kissoista, kun omat ystävät eivät aina ymmärrä tätä ainaista kissahömpötystä. Muistan vieläkin, kuinka kaikki oli Ruffen tultua facebookissa ja instagrammissa, että ''Mikset tee sun kissalle omaa ig:tä? Onks pakko laittaa koko ajan lisää kissakuvia?'' Miksimiksimiksi jne.. Enpä minäkään kauheasti vauvakuvista välitä, joten mikäpä minä olen moittimaan, mutta siksi tämä blogimaailma onkin niin ihana. Enää eivät ihmiset valita siitä, että on liikaa kissakuvia vaan he saattavat valittaa jopa siitä, että missä ne uudet postaukset viipyy.

Nykyään Ruffella on komea turkki ja hän on terve kuin pukki tai ainakin melkein :'--)
Coco ei silti tajua miksi Ruffella on ollut tyttöystävä näinkin kauan.. Tytöt on yökkis
Olette oikeasti kaikki kissablogistit tosi ihania ja olen niin otettu siitä, että jaksatte mun rustauksia lukea ja kommentoida. Pienikin kommentti saa mut tosi iloiseksi varsinkin silloin jos on tosi huonopäivä. Olette parhaita ♥ Tahdon haastaa Rudin ja Karrin, Frieden ja Figon, KissaKaramellin, NeitiCassisen ja Cinnan ja tietysti vielä Pöpön!

Ettekä sitten lopeta kommentointia
1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

32 kommenttia :

  1. No ei takuulla lopeteta kommentointia! :-D Kiitos haasteeseen vastaamisesta! Mäkin sain nyt sitten virallisesti anoppitittelin. :-D Olipa kivaa ja mielenkiintoista lukea teidän alkutaipaleesta, ja tämä oli oikea hyvänmielenpostaus! Mäkin törmäsin ekana Ruudolf-blogiin ja sitä kautta löysin teidät. Toisin kuin sä, mä jatkoin epäskarpeilla heilukuvilla iät ja ajat - ja vieläkin olisi sillä saralla työstettävää. Ehkä mäkin vielä joskus opin jotain kuvauksesta, kun säkin kehityit parissa vuodessa ihan prooksi! Hienoja kuvia teillä on aina, hurjasti hauskutusta ja paljon oikeaa tietoa, eli ihan täydellinen blogi, johon jää koukkuun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihainen Coco pitää huolen kommentoinnista, en vieläkään ymmärrä miten se näyttää noin vihaiselle aina välillä :D Haaste oli kyllä kiva vaikkakin vähän erillainen kuin ne kaikki kysymys haasteet, mutta silti tosi hauska! Haasteita vaan lisää tänne. Vai että oikein hyvänmielenpostaus, voi kiitos! Mäkin taisin sitä kautta löytää teidät tai en muista kumpi kommentoi ensin, mutta minä ainakin ensimmäistä kertaa kommentoin siihen postaukseen missä esittelit Nupun ja Jujun tekemiä tuhoja! Sit mun olikin pakko ahmia sun kaikki postaukset alusta loppuun asti :--D Taisitte olla siis toiseksi tuleva eläinblogi jota aloin seuraamaan! Kyllä se kuvaus vielä luonnistuu kuhan sen vaan oivaltaa, mulla meni siihen monta vuotta, mutta sit kun sen tajusi niin johan alkoi onnistua! Loppu kehut oli myös ihanat, nyyhkis <3

      Poista
  2. Ai teillä on ollut giardiakin! Voi apua, on teitä koeteltu! Onneksi nyt on parempi tilanne, ja toivottavasti (edes suunnilleen) terveyttä riittäisi jatkossakin, ja mielellään vaikka terveys parantuisi aivan priimaksi!

    Ei me lopeteta kommentointia ainakaan, älkää huoliko :D Eikä sitä paitsi uskallettaisikaan tuollaisen komennon jälkeen! Kiitos haasteesta myös, otetaan asiaksi kunhan joudetaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Giardiastahan nämä kaikki masuvaivat johtuvat, inhottava juttu, mutta eipä sille enää mitään voi. Ne lääkitykset otti Ruffella tosi koville niinä aikoina ja siksi maha jäi niin herkäksi, mutta onneksi Cocon maha oli teräksisempi vaikka ihan pentu olikin. Onhan Coconkin maha aika herkkä, mutta ei mitään verrattuna tähän Ruffeen. Onneksi nyt tällä hetkellä kuitenkin kummatkin ovat kiinteällä eli eikun sit vaan toivomaan ettei ne enää ikinä löysty ;D

      Coco on aika hyvä komentamaan vihasella ilmeellä! Oikeesti tuo ilme tulee silloin, kun otetaan salmopetruisku esiin, ei poika tykkää ei sitten yhtään.. :'') Ihana että vastaatte haasteeseen kun ehditte ♥

      Poista
  3. Oi miten kiva vastaus haasteeseen! Kissablogiyhteisö on tosiaan niin upea! Coco ei sitten halua tyttöystävää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Ja niin kyllä on, kaikki olemme ihania kissahulluja ihmisiä ♥ Joo ei toi Coco oikeen välitä noista tyttöjutuista.. Ei se tajuu

      Poista
  4. Voi miten vuolaita kehuja, tässähän aivan liikuttuu! Kiitos! <3 Tosi kiva kuulla että omasta blogista on ollut muille hyötyä :) Ja varsinkin että siitä on tullut inspiraatiota! Bloggaaminen on kyllä loistava motivaatiolähde parantaa omia valokuvaustaitoja. Sun kuvistakin kyllä näkee miten hyvää jälkeä harjoittelu tuottaa, ihania kuvia kyllä teet :) Ja btw, sun blogi on toiminut myös innoittajana meidän kodissa. Mun mies kutsuu Rudia monesti lempinimellä Ruffe, kun se on tykästynyt Rufuksen nimeen. Oon aika varma että Rudi jo tunnistaa tuon lempinimensä x) Ja lupaan vastata haasteeseen! Saattaa kestää viikko pari kiireiden vuoksi, mutta artikkeli on tulossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kiva että liikutusta on ilmassa! :--) ♥ Nyt mua vähän naurattaa, koska Rufuksen nimihän tulee vähän niinkuin Ruudolffista, koska mun mielestä se oli vaan niiiin ihana nimi, että mun oli pakko saada joku ärrällä alkava nimi Ruffelle ja mieluiten semmoinen är uu.. Pitäiskö meiän vaihtaa kissojemme nimiä vai? :D Haha, hauska yhteensattuma! Me odotamme vastausta!

      Poista
    2. Haha, melkoista xD Ehkä pitää ottaa joku teemapäivä jolloin vaihdetaan päiväksi nimiä ;) Meille ei oikeen mahdu enää kolmatta kissaa, vaikka polttelis hulluna ottaa semmoinen creme ragdoll. Sille ois jo nimikin valittuna: Ankka. Toivottavasti siis ihan kissan vuoksi meillä pysyy karvamöykkjen väkiluku kahdessa :)

      Poista
    3. Hehee sepäs olisi hauska idea :--D Ankka haha, nyt nauratti. Cremet on kyllä ihania, mutta mä tahtoisin ruskean kilpparin ♥__♥ Mutta vielä ei ole sen aika kuitenkaan :)

      Poista
    4. Vastasin haasteeseen! ;) -> http://ruudolf.org/alfa-ja-oomega-blogin-tarina/

      Poista
    5. Huomasinkin, täytyy käydä kommentoimassa vielä!

      Poista
  5. Hauska lukea tarinan alku :) Mullakin on sama haastepostaus odottamassa valmistumistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ootetaan teiänkin vastausta innolla! :) Kiva että tykkäsit mun tarinasta!

      Poista
  6. Ei varmasti lopeteta kommentointia!
    Kiva lukea tarinaa blogin synnystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Coco pitää kommentoijat virkeänä, hyvä! :D Kiva että se oli kiva!

      Poista
  7. Hieno tarina! :) Kuvilla on minustakin iso merkitys miten omaan bloggaamiseen suhtautuu (minulla oli onneksi järkkäri jo Haikun tullessa, mutta yh sitä aikaa viime vuonna kun ulkoinen salama meni rikki ja piti olla vähän aikaa ilman :D) ja hienoa on oppia uutta kuvauksien yhteydessä. :) Coco-pennun hyppykuva on niiiiiin mahtava ♥

    Tosi harmi kun et päässyt aloittamaan bloggaamista pysyen iloisissa aiheissa, mutta minusta on hyvä, että näitä sairastapauksiakin päätyy ihmisten luettavaksi, sillä kissanpito ei aina ole ruusuilla tanssimista. :) Ja mahtavaa teidän blogissa, että sairasteluista huolimatta pysyt positiivisena ja kirjoittelet paljon myös muita kuulumisia. :) Tykkää tosi paljon persoonallisesta kirjoitustyylistäsi ja avoimuudestasi ja Ruffe ja Coco on niiiiiin suloisia ♥

    Minusta tuntuu, että minunkin facebook-kavereilla meni monesti hermot kissakuvaspämmäykseen, mutteivat vaan kehdanneet sanoa mitään. :D Jotain pari-kolme vuotta taisin spämmätä, kunnes päätin vähentää ja jakaa sen sijaan kuvia blogin lisäksi facebookin kissaryhmiin. Kävikin sitten niin, että omalle seinälle laitetut kissakuvat putosivat melkein olemattomiin, mikä ei ihan kuitenkaan ollut tarkoitus. :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin ollut järkkäri vuodesta 2008 mutta en jaksanut opetella sillä kuvaamista vaan yleensä räpsin aina automaatila ja kuvat oli noh mitä oli.. :D Sitten tossa vähän ennen blogin aloittamista tajusin miten homma toimii! Vaikka oon käynyt ihan valokuvauskurssinkin niin ei vaan tajunnut.. Aattele mä en oo ees ottanut tota Cocon hyppykuvaa vaan sen on ottanut mun mies! Ei se ikinä kuvaa ja sit kun se ottaa kameran kouraan se saa tommonen ylisöpön kuvan sillä aikaa kun mä olin töissä.. Ihan epäreilua :D

      Giardia postaukset on varmaan mun luetuimpia postauksia, koska siitä ei ihan hirveesti netissä edes lue eli on ihan hyväkin että siitä kirjoitin. Tietääpähän ihmiset että sekin on päihitettävissä. Muistan kun me ajattelimme ettemme ikinä saa sitä pois vaan siivoamme koko loppu elämämme. Onneksi niin ei sitten käynytkään! Ihana että mun kirjotustyyli tykästyttää, musta kun aina tuntuu että mun kirjotukset on ihan tönkköjä! :D

      Facebook-kaverit on ihan tylsiä, kun ei kisukuvat kelpaa. Pitäisi kelvata :D Onneks nyt oon rohmunnu teitä blogikamuja fbkamuiksi niin teitä kissarakastajia on kohta ylivoimaisesti enemmän kuin niitä vihaajia :'D Sit voi taas spämmätä facebookin täyteen, haha noeii!

      Poista
  8. Kiitos haasteesta, ehdittiinkin jo toteuttaa se :)

    Teidän blogia on kyllä aina niin kiva lukea ja tietty katsella söpöjä kuvia Ruffesta ja Cocosta! Cocon ei tarvitse pelätä kommenttien loppumista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin sen, kiva kun toteutit!

      On aina niin kiva kuulla että blogista tykätään ja on myös huojentavaa ettei kommentointia olla lopettamassa ;--) ♥

      Poista
  9. Coco, käskystä - tässäkin jo heti kommentti ;)

    Mä olen kanssa meidän astmasta kirjoitellut tosi paljon ihan siksi, kun itse en Nisun diagnosin jälkeen löytänyt siitä oikein kattavasti juttuja ja sitten kun vielä toi meidän tohtori on kissalääketieteessä Suomen huippuja (ja sillä on oma astmakissa kotona) niin tietokin on luotettavaa. Siksi on hyvä, että teillä on tietoa giradiasta koska moni saa niistä jutuista vertaistukea tosi paljin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Coco on aikamoinen käskyttäjä!

      Astmasta ei kyllä ole ihan hirveesti juttuja, muistan silloin kun itsekkin googlettelin kissan yskää niin tuli aika paljon semmoisia vastauksia, että kissalla olisi matoja.. On kyllä hyvä että meillä joilla vähän näitä sairaampia kissoja on niin kirjoitetaan niistä julkisesti!

      Poista
  10. Tosi kiva tarina! Ruffe on kyllä onnistunut kasvattamaan todella komean turkin. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, mua vieläkin ihmetyttää miten se kasvoi kun olin jo niin tottunut siihen räsyyn jolla on miniturkki :D

      Poista
  11. Hei vaan Muruset! Olen jo pidemmän aikaa lukenut teidän blogia salaa ;), ja varmaankin juuri nuo teidän sairastelut saivat aina palaamaan katsomaan teidän kuulumiset. Eli musta oli ainakin kiva, että jaksoit kirjoittaa teidän touhuista, vaikkei aina niin hyvin mennyt. Nyt Ruffella on kyllä komea turkki! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No moikka Maria! Miksi sinä salaa olet sitä lukenut, enhän minä silloin ole ollenkaan päässyt tutkimaan sun blogia missä näyttäää olevan niin ihania maine cooneja! Vai että oli eikö ole enää ;) No eii! Mutta ihana kuulla, että vaikka täällä näitä sairastelu juttuja on aika paljonkin niin silti tekee mieli palata lukemaan mun juttuja! :) Ruffe on kyllä osannut kasvattaa mahtavan turkin ♥ Ja mun täytyykin mennä nyt tukimaan sun karvaläjiä!

      Poista
    2. Haha. No ehkä mä tykkään vieläkin sun blogista, vaikka ette sairastelekkaan enään. ;D Mun piti vuoden verran kerätä rohkeutta, ennen kuin uskalsin perustaa karvaläjä-blogin (haha:D). Näitä hienoja ja kivoja kissa-blogeja on jo niin paljon olemassa. :)

      Poista
    3. Kiva kuulla ja onhan niitä sairasteluja vielä vähän kuitenkin :( En mäkään ihan heti blogia tehnyt, monesti olin tekemässä mutta sitten en tehnytkään.. Onneksi tein, koska tää on niin kivaa!

      Poista
  12. Kiva postaus, vaikkei tarinanne kaikilta osin olekaan mukava. Tsemppiä on varmasti tarvittu useaan otteeseen, mutta kiva että olet jaksanut postailla ihania kissahöpönöpö-juttuja ♥. Niistä tulee aina hyvä mieli.

    Ja kiitos haasteesta! Vastaillaan kyllä, kunhan mamma saa ensin reissupostauksensa matkablogin puolelle.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että postaus oli mukava mielestäsi! Aina täytyy jaksaa nöpöhöpötellä kissajuttuja, vaikka aiheet ei olisikaan niin kivoja. Nyt olen kuitenkin ottanut toiseen eläinlääkäriin yhteyttä ja katsotaan mitä hän osaisi Ruffen kanssa tehdä :)

      Kiva, kun vastaat haasteeseen me odotetaan sitä!

      Poista