Rufus pienenä

Blogissa on käyty läpi paljon Cocon vauvakuvia, koska blogihan oli jo olemassa ennen kuin Coco saapui meille, mutta Ruffen vauva-ajoista on tehty ainoastaan yksi postaus. Kaivelin vähän vanhoja kännykkäkuvia/videoita ja ajattelin jakaa niitä täällä.

Ruffe oli pienenä aika rasavilli pentu, ihana, mutta myös ärsyttävä. Ruffella oli pentuna yksi maailman söpöin tapa, hän nimittäin ilmoitti milloin meni kakalle. Ennen veskiin menoa Ruffe naukui monta kertaa kuin ilmoittaakseen meille, että nyt on hätä älkää häiritkö. Nykyään tätä ei enään kuulu vaan Ruffe tekee tarpeensa täydessä hiljaisuudessa. Ruffe on myös pienestä pitäen hyppinyt pöydille ja ollut muutenkin kovasti äänessä. Meillä oli yksiö silloin, kun Rufus muutti luoksemme ja voitte vaan kuvitella millaista se oli. Pieni kissanpentu juoksi rallia ja huuti koko yön, hyppi pöydille ja oli muutenkin niin ''ihana''...

Videon lopussa Ruffe menee kakalle :3

Ruffen lemppari ärsytyskeino oli ennen nukkumaan menoa mun dvd-levyjen tiputtelu tv-tason välistä. Että mua ärsytti, kun olin ne aina laittanut järjestykseen. Me tehtiin tv-tasoon semmonen ruma este ettei dvd-levyjen taakse enään päässyt, mutta silti Ruffe aina välillä onnistui. Toinen ärsyttävä asia oli, kun Ruffe meni meidän Ikeasta ostetun paperilampun sisään ja hyppi siellä ja yritti saada kiinni sen lampun, noh se paperilappu on jo entinen... Ruffe myös kokeili rajojaan pomppimalla milloin minnekkin ja taisi poitsu myös syödä johtoja, oi näitä pentuajan ihanuuksia.

                     Ruffe katsoi pienenä aristokatteja kuten myös Nuppu! 

Ruffe oli kyllä maailman suloisin vaikka olikin riiviö, tulee oikein pentukuume kun näitä muistelee.  ♥

Vielä hiukan Ruffen masun tilanteesta semmoista, että ripulia ei olla vielä voitettu, mutta eilen näytti jo menevän parempaan. 50/50 hyvää ja huonoa. Lääkkeenä meillä nyt Inupekt Forte 2krt päivässä ja Enteromicro pastaa kerran päivässä. Tosta pastasta Ruffe muuten tykkää ihan hirveesti, nuolee oikein kunnolla sitä ja yrittää pureskella tuubin rikki. Paljon parempaa kuin Promax, josta Ruffe ei tykännyt yhtään. Ollaan myös keitetty Ruffen kaikki ruoka ja jätetty luu pois, eiköhän maha ala jo kohta parantua.

Lääkärillä

Käytiin tänään eläinlääkärillä, koska Ruffe ripuloi eilen illalla matolle ruokalusikallisen verta. Hätä oli suuri ja itkunkin saatoin siinä paniikissa päästää, mutta onneksi on facebookin Suomen Ragdoll-kissat -ryhmä. Siellä ihmiset lohduttaa ja auttaa, kun oma pää on aivan sekaisin. Onneksi iltaa myöten Ruffen olo parani minun myös eikä Ruffe enään vaikuttanut kipeälle. Yöllä Ruffe ja Coco juoksivat rallia varmaan 3tuntia putkeen ja valvottivat meitä palvelioita.

Aamulla Coco meni piiloon, kun näki että Ruffe joutui koppaan, söpö ♥

Aamulla mentiin lääkäriin tutkimuksiin ja siellä lääkäri huomasi, että Ruffen yleiskunto on tosi hyvä. Otettiin Ruffelta verikoe, joka meni yllättävät helposti. Vähän saattoi murinaa kuulua, mutta vältyttiin muuten väkivallalta. Ruffe oli siis tosi kiltti poika! Lääkärillä oli myös kissahuoneessa raksuja tarjolla ja Ruffekin sai parit hienon käytöksensä ansiosta. Verikoe tulokset saadaan varmaan perjantaina ja sitä ennen lääkitään Rufusta tylosinilla ja tylosinkuurin jälkeen enteromicro pastalla. Ei saa kuulemma antaa samaan aikaan. Nyt me vaan ootellaan Ruffen seuraavaa vessassa käyntiä, jännää...

''Saanhan herkkuja, jooko?''

''Täällä niitä on, mä haistan ne!!''

''Joko mennään kotiin?''

Vaihdoin muuten ulkoasua, mitä mieltä? Onko parempi kuin edellinen vai onko uusi ihan kökkö. Bannerin idea on kevät, kesä, syksy ja talvi.

Haisevissa tunnelmissa

Ensimmäiseksi haluan kiittää ihania lukijoita, että olette olleet mukana meidän kirjoitusten parissa meitä piristämässä, teitä on jo huimat 50 kappaletta. Enpä olisi silloin vuosi takaperin uskonut, että minun blogi saa näin kovan suosion, kiitos kiitos kiitos! ♥

Joskus meillä nukutaan näinkin rennosti

Ja sitten eikun asiaan, nimittäin ripuliin.. Ruffella ja Cocolla oli silloin tammikuun lopussa ne rokotukset ja kerroinkin, että maha meni siitä löysälle. Käytiin ostamassa promaxia joka auttoikin mukavasti mahaan, mutta sitten me typerän typerät kaksijalkaiset ihmiset otimme vastaan tulppaaneita ilman googlausta ja nyt taas Rufuksella on ollu ripulilla jo varmaan viikon päivät Rufus kävi siis nakertamassa niitä. Ostettiin viikonloppuna uusi promax ja alussa näyttikin hyvälle heti ensimmäisen annoksen jälkeen, mutta heti seuraavana päivänä maha meni taas sekaisin tiedä mistä taas johtuu, olisiko niistä herkuista jota pojat sai lahjaksi, ken tietää. Noh, sitten viime yönä oli taas tullut kiinteää, mutta heti aamulla ihan löysää. On se niin väärin, kun toisen maha on niin herkkä, että pienetkin asiat saavat mahan ihan sekaisin.

Ihana viiksien sekasorto ♥

Tänään laitoin meidän omalle lääkärille sähköpostia Ruffen vaivoista ja ihanaksi iloksi lääkäri lupasi soittaa apteekkiin tylosin reseptin ilman klinikalla käyntiä, mutta jos vaivat eivät mene ohi loppu viikkoon mennessä tulisi meidän käydä lääkärissä. Ajateltiin ostaa apteekista myös enteromicro pastaa, onko kenelläkään tästä kokemusta?

''Mitä nyt taas?''

Muuten Ruffe voi ja syö hyvin, on energinen ja ihan normaali itsensä, onneksi. Lääkäri kuitenkin sanoi, että vointia pitää seurata hyvin tarkkaan myös aiemman avoimeksi jääneen maksa-arvojen nousun takia. Toivottavasti kyse nyt ei ainakaan siitä ole ja tuskin on, koska kissakin on ihan normaaleissa väreissä eikä näytä ainakaan vielä aivan voikukalta.

Rufus on ihana vaikka vähän haisuli

Kissakaveruksia katsomassa

Eilen meillä oli vieraita kuten tiedätte, mutta tänään teinkin semmosen tempun, että lähdin katsomaan ensin Pepsiä ja Maxia ja sitten heidän emännän kanssa Gebsua, Nipsua ja Bélaa. Kaikki kisut oli niin söpöjä ja ihania persoonia.

Ensin Pepsiä ja Maxia katsomassa Pepsi otti minut vastaan lempeästi, mutta Max pysyi visusti sohvan alla. Onneksi jonkin ajan päästä Maxkin uskaltautui luokseni nuuhkuttelemaan ja posettamaan kameralle. Näistä tuli kyllä ihania kuvia ja Pepsi on niin söpön näkönen Maxia tietenkään unohtamatta.

Pepsi

 Max

Gebsun, Nipsun ja Bélan luona meitä oli ensin vastassa Gebsu, kaksi muuta vipelti äkkiä karkuun, mutta onneksi hekin tulivat hetken päästä tutkimaan, että ketä me oikeen olimme. Nipsu oli Bélaa rohkeampi, mutta onneksi Bélakin uskaltautui nopeasti posettamaan kameralle. Oli nää itämaisetkin niin suloisia vaikka vähän hupsun näköisiä meidän räggäreihin verrattuna, ihania kaikki kolme silti!

Gebsu

 Nipsu

Béla

Oli kyllä tosi kiva käydä katsomassa muitakin ihania söpöjä kisuja, tullaan mieluusti uudestaankin! :)

Vieraita

Tänään meillä kävi kaks ihan outoa tyyppiä ja ne hais ihan kissoille. Toinen niistä tuoksu selkeesti Pepsille ja Maxille ja siinä toisessa tyypissä oli ainakin kolmen kissan hajut nimittäin Gepsun, Nipsun ja Bélan. Vaikka eka oltiin vähän että mitäs te oikeen tulitte meiän reviirille niin otettiin vieraat hyvin vastaan kun saatiin tuliaisiakin. Onneks tuliaisina oli herkkutikkuja, mä rakastan herkkutikkuja! Ihan vaan senkin takia, koska Coco ei niistä tykkää eli kaikki herkkutikut on mun. Söin nimittäin tossa illan aikana jo kokonaan sen lampaan makusen, oli muuten hyvät ostokset kiitos elämää ja elämyksiä -blogin emäntä. Oli ne lelutkin kivoja mitä saatiin tassulinnan emännältä ainakin se hiiri joka meni jo vähän rikki. Coco niistä leluista tais enempi innostua, kun mä oon vaan vähän semmonen tutkailija tyyppi. Oikeesti kyllä mäkin leikin eli älkää luulko mua ihan tylsäksi kissaksi.

''Ihania tikkuja'' ♥

''Tänne se koko tikku heti!!''

Noi meiän aikuiset sai tuliaisiksi kissa servettejä ja ne on kuulemma tosi kivoja, ite en oikeen välitä semmosista ellen sit saa repiä niitä riekaleiksi. Sit ne sai kans karkkia vähän niinku mekin, mut meiän herkut on varmasti paljon parempia kuin ihmisten. Me ollaan Cocon kanssa ihan rätti väsyneitä. On se vaan tiiättekö niin rankkaa olla rapsuteltavana ja ihailtavana. Nyt me nukutaan ainakin siihen asti että saadaan lisää ruokaa.

''Joko ne lähti?''

''Nyt on pakko ottaa lepiä..''

Kiitos vieraat oli kiva tavata teidät ja saatte tulla uudestaankin kuhan muistette herkkutikut!

''Tulkaahan toistekkin!''

Ja ainiin kuultiin vähän juttua, että meiät on nähty kesällä kun ollaan oltu palvelijoiden kanssa pitkillä lenkeillä tai siis mut on nähty. Eihän me oikeesti niin hirveen pitkiä lenkkejä tehä. Yleensä mennään semmonen parin kilometrin lenkki, mutta ollaan käyty kans tuola yhellä plantagenillakin asti. Sinne kun käveltiin niin olin jo ihan puhki, mutta jaksoin kyllä takas kotiinkin, se oli siis kuulemma 4kilometrin lenkki yhteensä sinne ja takas. Oon mä aikamoinen lenkkeilijä eiks vaa? Mut oli kyllä kivaa, Coco jo tuola nukkuu ja mä haluun kans jo unille. Heippa!
-Rufus

Parvekkeen valtaajat

Nyt on ollut niin hyviä ilmoja, että pidettiin tänään partsin ovea auki, jotta kisut pääsivät tutkimaan mitä maailmalla tapahtuu. Tietysti tajusin ottaa kameran mukaan liian myöhään ja kiinnostus olikin jo melkein kokonaan lopahtanut.

Huomenna kisuilla on jännä päivä kun tassulinnan ja elämää ja elämyksiä -blogien emännät tulevat käymään ja kurkkaamaan minkälaisia nää meidän karvakorvat on oikeen livenä. Mua itseä vähän jännittää, mutta eiköhän tapaaminen ihan hyvin mene onhan meillä puheen aiheena ihanat kissat. Odotinkin heitä jo tänään kun olin vähän väärin ymmärtänyt asioita ja siinä odotellessa ehdinkin syödä tarjolla olevat keksit.. Kaapista onneksi löytyy lisää huomiseksi ellen sitten mussuta niitäkin poskeeni olenhan perso makealle, mutta nyt taas enemmän niitä kissa-aiheisia juttuja.

Facebookissa kerroin pari päivää sitten, että Ruffe alkoi yskimään uudestaan monen kuukauden tauon jälkeen. Yskimistä tuli sunnuntaina ja maanantaina, mutta onneksi nyt ei olla enään kuultu kyseistä röhinää. Alettiin antamaan hengitettävää kortisonia taas joka päivä ja onneksi se auttoi nopeasti eikä Rufuksen tila ehtinyt pahentua. On se vaan niin kurjaa, ettei annostusta voinut pienentää, mutta nyt on mentävä näillä. Kutina on myöskin Ruffelta loppunut vaikka kävinkin viikonloppuna paniikin partaalla, koska kutina jatkui vielä seuraavanakin päivänä kalkkunan syönnistä. Onneksi se kuitenkin johtui jälki allergeeneista ja nyt leuka on kunnossa vaikkakin hiukan rupinen, mutta eiköhän se siitä parane kokonaan.

Hyvää yötä ja kivaa loppu viikkoa ♥

Kevätsäässä

Perjantaina oli ihanan keväinen ilma eli päätettiin ottaa kissa kainaloon ja lähteä pihalle. Coco jätettiin kotiin, koska sen jo tiesi mitä siinä olisi käynyt. Cocon suusta olisi kuulunut paljon kauhun huutoja eikä tärinääkään olisi voinut laskea pois. Se ei olisi ollut niin kiva kokemus kissalle eikä palvelijoille joten ulos pääsi yksinään meidän reipas ulkoilija poika Ruffe.

''En muuten varmana lähe ulos..''

Ruffe oli innoissaan ulkoilusta, vaikka aluksi saattoi vähän jännittää autot ja muut ihmiset. Onneksi mieleen muistui nopeasti ulkoilun mukavuus ja se olikin sitten menoa. En meinnanut kuviakaan saada, kun Ruffe viiletti niin lujaa mun luokse aina kun juoksin kauemmaksi kuvaamaan. Aurinko paistoi ihanasti ulkona, mutta silti melkein jokaisessa kuvassa se on piilossa. Kuvat eivät tästä syystä ole niin keväisen näköisiä, vaikka ilma sitä olikin. Rakastan tässä uudessa kamerassa eniten sitä, että kuvista tuli tarkkoja vaikka Ruffe ja minä saatettiin kävellä samaan aikaan. Oijoi mikä tarkennus! Olisipa jo kesä niin sisäkuviakin saisi yhtä näppärästi ilman ulkoista salamaa. Oon aina pitänyt enemmän luonnonvalossa otetuista kuvista eli kesä tänne ja sassiin!

Aurinko ♥

''Pois alta risut ja männynkävyt''

''Hmm, saako tätä maistaa?''

''Tuola meni tirppa näitkö sä sen?''

Ruffe kulki niin nätisti hihnassa

''Äiti väistäs vähän oot mun väylällä..''

Tomerasti häntä pystyssä kotia kohti

Hetkeksi voi myös jäädä ottamaan aurinkoa ''Ruffee kattoisitko kameraan??''

''Jes, kohta ollaan jo kotona''

''No jos vielä hetken aikaa auringon ottoa isin sylissä''

''Aah, elämä on niiiin ihanaa'' ♥