Yllätyspaketti

Voitettiin tuossa taannoin ihanan Iinyn arvonta josta oli tulossa ylläripaketti, ei siis tietty mitä se sisältää ennen tätä päivää, kun haettiin se postissa huii. Pakko tähän eka sanoa, että Ruffella nyt joku kiikastaa eikä se ole syönyt tänään mitään. Illalla maistui ruoka tosi hyvin, mutta ei nyt tiietä mitä yön aikana tapahtui. Toivottavasti poitsu nyt alkaisi syömään paremmin taas vaikka sitten iltapalalla tai viimestään huomen aamulla. Tästä syystä Ruffea ei oikein pakettikaan kiinnostanut, mutta onneksi meillä on myös toinen kissa joka on aina mukana näissä jännissä hetkissä.

''Avaappa se paketti jo...''

''Mitäs täältä löytyy nuuuh''

Eli siis paketista löytyi vaikka mitä kivaa. Herkkuja, leluja ja kissanminttua.  Paketissa oli siis lohen, kanan ja kalkkunan+maksan makuiset herkkutikut. Maisteltiin vähän lohiherkkuja jo ja Ruffe innostui niistä niin paljon, että sai syödä kokonaisen tikun ihan yksin. Coco taas on vähän aina ollu semmonen ettei se ikinä oo oikeen välittänyt herkuista, tai ollaan me sille vaikka mitä yritetty syöttää mut ainoot mitkä maistuu onne thriven purnukat.

''Anna mulle se kokonaan heti''

''Äiti pliiis saanhan lisää herkkuja saanhan saanhan saanhan??''

''Ah kiitos nomnomnom''

Onneksi Coco innostui sulkaleluista, mutta taisi sitäkin vähän väsyttää, kun yritettiin leikkiä. Leikkiminen oli semmoista räggäreille ominaista ''minä makaan tässä maassa heiluta sinä sitä lelua niin koitan ottaa sen kiinni'' -tyylistä. Välillä tuntuu, että nää meidän kissat on vähän tylsiä kun ne ei oo niin aktiivisia... Osaane kyllä myös leikkiä mm. hippaa. Eilen mentiin niin lujaa että kumpikin aivan hengästyi.

''Ihana uusi lelu''

''Anna tänne se!!''

Sulat pöllyymään

Leikin lopuksi on hyvä ottaa pesuhetki uuden lelun kanssa

Ajateltiin tehä jotain omia leluja, kun saatiin sitä kissanminttuakin. Pitää vaan etsiä jostain kangasta ja laittaa vaikka avokin sisko ompeluasialle, meillä kun ei täällä ole konetta enkä ehkä ihan käsin uskalla ommella, kun tippuu pian mintut lattialle.. Me kyllä ehkä viiään nuo kanatikut kaverin kisulle tuliaisiksi kun meillä oli tämä kanaherkkyys ettei tule niitä mahapöpöjä. Tietysti voisi yhden tikun testiksi syöttää, että joko ne vatsat ois menny tuostakin asiasta parempaan. Kiitoskiitoskiitos lahjat oli tooosi ihania ja mieluisia! Uskon, että kuhan Ruffe tuosta innostuu niin se tykkää noista sulkaleluisa hirmuisesti. Se yleensä on aina heti ensimmäisenä repimässä joka lelusta peräsulat irti.
 

''Ei kiinnosta''

''Taidanpa häippästä...''

Ja näin se ruffe hyppää sohvalta suoraan pussiin

Tosiaan vaihettiin myös vähän järkkää ja puun paikka siirtyi sohvan toiselle puolelle!