Torstain touhut

Tänään me leikittiin hiukan matolelulla ja räpsittiin actionkuvia, Coco oli han messissä, mutta Ruffesta tulikin vain yksi kuva. Ei se kauempaa jaksanut kiinnostua, paitsi tietenkin vasta silloin kun aloitin muokkaamaan kuvia ja kirjoittamaan tätä teksiä. Cocolla on energiaa kuin pienellä koiranpennulla, nytkin se täällä juoksee hulluna ympäri asuntoa Rufus perässä vaanien. Läähätys kuuluu ja kalorit kuluu, tai niin ainakin luulen. Coco onkin meidän pullukka energiapakkaus jolle kelpaa leikkeihin ihan mikä vaan virike. Rufus onkin vaikeampi tapaus, tuntuu ettei se innostu mistään leikeistä vaikka kuinka yritetään leikittää. Osasyyksi luulen Cocon, hetikun Ruffe meinaa innostua jostain ja jos Coco tulee paikalle innostus hyytyy. Samaten jos Ruffea silittää ja toinenkin karvaläjä tulee kerjäämään rapsutuksia Rufus lähtee pois eikä enää viihdykkään rapsutetavana.

''Annatko sen matosen jos nätisti pyydän?''

''Anna tänne nyt tai saat tuntee mun torahampaat!!''

Onse niin kumma näiden elukoiden kanssa, mutta onneksi Ruffe on kuitenkin ollut oma itsensä taas pitkästä aikaa. Ihanaa saada Ruffe takaisin, aikaisemminhan se vain nukkui ja söi ja nukkui. Nykyään ollaan kovasti äänessä, inistään ja vinistään meille ihmisolennoille, syödään vatsat täyteen ruokaa ja ennenkaikkea riehutaan Cocon kanssa juoksennellen ja painien. Välillä saa myös varoa omien nilkkojen puolesta, koska joku saattaa salakavalasti haukata. Vieläkun saataisiin lelut kiinnostamaan, mutta Ruffe ei ole kyllä koskaan ollut mikään lelujen ystävä tai pentunakin se vain hyökkäsi meidän kimppuun jos sai tilaisuuden ja rallitteli.

''Kyllä mä sen matosen vielä kiinni saan!''

Cocolle kelpaa myös pelkkä naru

Laitettiin tiistaina sähköposti-kontrollia meidän lääkärille Rufuksen hyvästä voinnista, yskää ei siis ole tullut sen jälkeen kun aloitettiin uusi lääkitys. Vihdoin taas kaikki on hyvin, inhottaa vaan kun joudutaan antamaan kortisonitabletteja pitkälle tammikuun loppuun asti. Kortisonilääkitystähän ei saa lopettaa äkkiselteen vaan se pitää tehdä hitaasti annosta kokoajan laskemalla. Meidän lääkitys on nyt tälläinen:
- Inhaloitava kortisoni Flixotide: 1 suihkaus kahdesti päivässä jatkuvasti.
- Keuhkoputkia avaava Ventoline: 1 suihkaus kahdesti päivässä yhteensä kahden viikon ajan. Tämän jälkeen lopetetaan säännöllisenä lääkityksenä ja jatketaan vain tarvittaessa: 1-2 suihkausta tarvittaessa (astmakohtauksen yhteydessä).
- Prednisolon 5 mg:
1 tabletti iltaisin 2 viikon ajan, sitten
1/2 tablettia iltaisin 2 viikon ajan, sitten
1/2 tablettia joka toinen ilta 2 viikon ajan, sitten
1/4 tablettia joka toinen ilta 2 viikon ajan, sitten lopetetaan.

Rintakarvoissa jotain epämääräistä pinkkiä...

Cocolla oli niin kova vauhti ettei se pysynyt edes pystyssä

Rufus joutuu syömään hirmu pitkään lääkkeitä, mutta toivottavasti se palkitaan jatkossa hyvällä voinnilla! Naurattaa vähän, kun tää mun blogi on kuin mikäkin sairastelublogi, on ollut vaikka ja mitä. Ensiksihän meillä Rufuksen kastraatiohaava tulehtui kesällä 2013, syksyllä oli silmätulehdus ja joulukuun lopusta alkoi yskä. Cocon saapuessa sillä oli ripuli joka osoittautuikin myöhemmin giardiaksi josta alkoi maksa-arvojen hurja nousu. Kesällä Rufukselle tuli allergiaa leukaan ja korviin joka uusiutui kuukauden päästä. Nyt sitten alkoi uudestaan tämä yskä, joka toivottavasti saadaan kuriin eikä enempää sairasteluja tulisi!

Coco on ainakin sitä mieltä, että nyt on aika chillauksen ja terveenä olemisen

Enää viikko aikaa osallistua jouluarvontaan, käykääs kattomassa että ootte varmasti laittanut sinne sähköpostin koska sitä ei kaikissa lukenut!